Asutuksen nΣkyvΣ vaikutus Vantaan metsien kasvillisuuteen ulottuu suhteellisen suppealle alueelle asutuksen lΣhiympΣrist÷÷n. Ihmisten liikkuminen lΣhimetsissΣ kanavoituu usein tietyille reiteille ja vΣhemmΣn suositut vΣlialueet jΣΣvΣt kehittymΣΣn omissa oloissaan.

Rehevien ja lajistollisesti rikkaimpien lehtometsien pinta-ala on Suomessa aina ollut pieni. Vantaalla lehtokasvillisuus painottuu tiettyihin osiin kaupunkia ja mΣΣrΣttyihin ympΣrist÷ihin. Suhteellisesti eniten lehtoja tavataan Vantaan lΣnsi- ja luoteisosassa, missΣ laajimpien lehtojen ala voi nousta kymmeniin hehtaareihin. Runsaasti lehtoja esiintyy yhΣ my÷s Lounais-Vantaalla.

Purolaaksojen lehdoista hienoin ja lajistollisesti edustavin lienee Herukkapuron lehtoalue Vantaan lΣnsikulmassa. Lehdon lajistoon kuuluu lukuisia erittΣin vaateliaita kasvilajeja, kuten lehtosinijuuri, korpinurmikka, tesmayrtti ja lehtoleinikki. Puronotkon tuoreilla lehtorinteillΣ kasvaa hyvin runsaasti imikkΣΣ ja sinivuokkoa. Vaateliasta lajistoa edustavat lisΣksi nΣsiΣ, lehtokuusama ja kotkansiipi. Lehdon erikoisuuksiin kuuluu vanha ja luonnonmukainen puusto. Herukkapuron lehdosta on tavattu harvinaisia vanhan metsΣn kovakuoriaislajeja sekΣ muuan kΣΣpΣlaji ainoana l÷yt÷nΣ Suomesta.

MetsΣmΣkien kuivahkoista lehdoista erikoisin ja nΣyttΣvin on Tammiston luonnonsuojelualueen lehto YlΣst÷ssΣ. NimensΣ mukaisesti Tammiston lehto on sΣilynyt sirpale aitoa ja alkuperΣistΣ jΣreΣΣ tammimetsΣΣ. Tammen ohella lehdossa kasvaa runsaasti pΣhkinΣpensaikkoa. Muu kasvillisuus on suhteellisen vaatimatonta, joskin sini- ja valkovuokon sekΣ kevΣtlinnunherneen runsaus luovat kauniin kevΣtkukinnan tammien alle.

Vantaalainen kangasmetsΣ ei tarjoa retkeilijΣlle suuria yllΣtyksiΣ. Maisemat ovat yleensΣ samankaltaisia kuin missΣ tahansa muualla etelΣsuomalaisessa havumetsΣssΣ. Kangasmetsien valtaapuuston muodostavat yleensΣ kuusi tai rauduskoivu, mutta monin paikoin my÷s haapa. Joskus lehtomaisten kankaiden ja niihin liittyvien lehtolaikkujen puustossa voi olla suuria mΣΣriΣ lehmusta ja vaahteraa.

Lehmuksen ja vaahteran ohella Vantaan metsissΣ kasvaa toisinaan runsaasti nuorta tammea. Tammen alkuperΣisyydestΣ Vantaan eri osissa on vaikea saada tarkkaa selkoa. Tulevaisuudessa tammen osuus Vantaan metsien puustossa nΣyttΣΣ kasvavan merkittΣvΣsti.

Vanhojen aarnimetsien suojelun tavoitteena on sΣilyttΣΣ niille tyypillinen kasvi- ja elΣinlajisto. Y÷vilkka on yleinen esimerkiksi Sotilaskorven vanhoissa kuusimetsissΣ, Fσgelbergin alueella Tuusulan rajalla ja KatinmΣen aarnimetsΣssΣ. Varsinkin KatinmΣen aarnimetsΣ tarjoaa pienestΣ pinta-alastaan huolimatta jΣnnittΣvΣn vΣlΣhdyksen siitΣ, millaista etelΣsuomalainen aarnimetsΣ kenties joskus oli. Kookkaiden kuusten ja koivujen joukossa kasvaa yllΣttΣin vΣhΣoksaisia ja suorarunkoisia tammia, lehmuksia ja raitoja. Maassa makaa koivun ja kuusen runkoja kΣΣpineen ja sammalpeitteineen.