home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Discovering Nature in the City / LUONTOCD.iso / pc / files / mammtext.cxt / 00244_pic109.txt < prev    next >
Encoding:
Text File  |  1996-12-16  |  4.0 KB  |  56 lines
  1. PELTOMYYRÄ
  2. Microtus agrestis
  3.  
  4. YLEISTÄ
  5.  
  6. Peltomyyr√§t aiheuttavat niin√§ vuosina,  jolloin myyri√§ on runsaasti,  huomattavia vahinkoja puutarhoissa ja puistoissa nimenomaan talvisaikaan.  Enimm√§kseen peltomyyr√§t sy√∂v√§t matalaa ruohoa, mutta jos sen laatu huononee tai siit√§ alkaa tulla pula, myyr√§t ryhtyv√§t sy√∂m√§√§n pensaiden, joskus jopa puiden kuorta.
  7.  
  8. Talvinen lumipeite on hyvin tervetullutta peltomyyrille. Se suojaa niit√§ pakkasilta. Kun lumi kev√§√§ll√§ sulaa, myyrien k√§yt√§v√§t tulevat n√§kyviin, samoin niiden jyrsint√§puuhien tulokset. Peltomyyr√§ on yleinen koko Suomessa. Erityisen runsas se on nykyisin "pakettipelloilla".  
  9.      
  10. PELTOMYYR√ÑN PAHANTEOT    
  11.  
  12. Lumen sulaessa kev√§√§ll√§ paljastuvat maan rajasta peltomyyr√§n tuhot: puiden ja pensaiden valkeaksi kaluttujen varsien ja runkojen tyvet. Usein ne on "kaulattu" aivan ymp√§ri, eik√§ kasvi pysty toipumaan n√§in vakavasta vauriosta.    
  13.  
  14. Peltomyyr√§t sy√∂v√§t p√§√§asiassa ruohoa, ennen muuta erilaisia heini√§. Jos n√§iden ravintoarvo laskee talvella pahasti tai kulutus kasvaa kannan ollessa huipussa liian suureksi, peltomyyr√§t alkavat jyrsi√§ pensaiden ja puiden kuorta. N√§m√§ tuhot n√§kyv√§t yleens√§ vasta kev√§√§ll√§. 
  15.  
  16. PELTOMYYR√ÑN L√ÑHISUKULAISET    
  17.  
  18. Peltomyyr√§ kuuluu Microtus-sukuun. T√§m√§n suvun muita Suomessa el√§vi√§ lajeja ovat lapinmyyr√§, kentt√§myyr√§ ja id√§nkentt√§myyr√§. Kaikki nelj√§ lajia ovat varsin saman n√§k√∂isi√§ ja kokoisia. Pohjois-Suomeen ja Lappiin sek√§ Pohjanlahden rannikolle levinnyt lapinmyyr√§ on jonkin verran peltomyyr√§√§ kookkaampi. Kumpikin kentt√§myyr√§laji on peltomyyr√§n kokoinen. Id√§nkentt√§myyr√§ el√§√§ suuressa osassa Etel√§- ja Keski-Suomea. Kentt√§myyr√§√§ on tavattu vain muutamasta paikasta Kaakkois-Suomesta.    
  19.  
  20. PELTOMYYRIEN SAALISTAJAT    
  21.  
  22. Peltomyyri√§ saalistavat sek√§ nelijalkaiset, ett√§ siivekk√§√§t pedot. Nelijalkaisista saalistajista t√§rkeimpi√§ ovat kettu, supikoira, k√§rpp√§, lumikko ja minkki. Siivekk√§it√§ saalistajiakin on monta, p√§√§asiassa avomaiden lintuja, kuten suo- ja sarvip√∂ll√∂ sek√§ sinisuohaukka ja tuulihaukka. Tutkimuksissa on todettu, ett√§ tuulihaukka kykenee n√§kem√§√§n myyrien ulosteista ja virtsasta heijastuvan ultraviolettivalon. T√§m√§n kyvyn ansiosta tuulihaukat osaavat valikoida pesim√§aikaisiksi saalistusalueikseen ne, joissa myyri√§ on runsaimmin.
  23.  
  24. TUNTOMERKIT    
  25.  
  26. Tummanruskea turkki, vatsapuoli harmaa. Nuoret yksil√∂t hyvin tummia. Lyhyt h√§nt√§, lyhyet jalat, py√∂re√§ p√§√§ ja l√§hes turkin peitossa olevat korvat.
  27.  
  28. Ruumiin pituus 6-14 cm, 
  29. h√§nt√§ 2-4 cm, 
  30. paino 10-80 g.
  31.  
  32. LEVINNEISYYS JA RUNSAUS        
  33.  
  34. T√§m√§n ryhm√§n nis√§kk√§√§t ovat suhteellisen yleisi√§ levinneisyysalueellaan.
  35.  
  36. ELINYMP√ÑRIST√ñ JA RAVINTO     
  37.  
  38. El√§√§ hyvin erilaisissa ymp√§rist√∂iss√§: saaristossa, rantaniityill√§, pakettipelloilla, mets√§n reunoissa, hakkuuaukeilla, taimistoissa ja tunturien pajukoissa. Perusedellytyksen√§ pohjakerroksen tihe√§ ja suojaava ruohokasvusto. Asustaa talvella lumen alla k√§yt√§viss√§ tai hein√§ladoissa, tulee joskus jopa rakennuksiin.
  39.  
  40. ELINTAVAT    
  41.  
  42. Liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina, useimmiten h√§m√§riss√§. Tekee kasvillisuuden joukkoon ja maan alle k√§yt√§vi√§. Erinomainen uimari. Ei selke√§t√§ reviiri√§, vain pes√§n ymp√§rist√∂√§ puolustetaan. K√§ytt√§√§ hajuviestint√§√§ (ulosteet, virtsa, kylkirauhaset). Elinik√§ n. 1-1,5 vuotta.
  43.  
  44. LIS√Ñ√ÑNTYMINEN    
  45.  
  46. Maan alla k√§yt√§v√§ss√§, ruohom√§tt√§√§ss√§, kiven tai lumen alla n. 15 cm l√§pimittainen pes√§, joka on vuorattu heinill√§ ja pehme√§mmill√§ t√§ytteill√§. Vuodessa 4-7 poikuetta, joissa poikasia 1-10. Poikasten m√§√§r√§ vaihtelee olosuhteista riippuen suuresti. Populaatio saattaa kasvaa 30-40-kertaiseksi lis√§√§ntymiskauden aikana.
  47.  
  48. J√ÑLJET JA J√ÑT√ñKSET    
  49.  
  50. Risteilev√§t k√§yt√§v√§t aluskavillisuudessa ja lumen alla. Ulostekasoja ruokailupaikoilla. Ulosteet 6-7 mm pitki√§ ja 2-3 mm paksuja, talvella kellanruskeita, kes√§ll√§ tummempia. Puun tai pensaan kuori sy√∂ty 10-15 cm tyvest√§. Talvella voi n√§hd√§ lumij√§lki√§. Ura, jonka pohjalla jalanj√§lki√§, johtaa rei√§lt√§ toiselle.
  51.  
  52. LUOKITUS
  53.  
  54. Lahko: Jyrsij√§t - Rodentia
  55. Heimo: Myyr√§t - Microtidae
  56.