home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Discovering Nature in the City / LUONTOCD.iso / pc / files / birdtext.cxt / 00440_pic125.txt < prev    next >
Encoding:
Text File  |  1996-12-16  |  3.0 KB  |  58 lines
  1. RÄKÄTTIRASTAS
  2. Turdus pilaris
  3.  
  4. YLEISTÄ
  5.  
  6. Meluisa r√§k√§ttirastas on rastaistamme ainoa, joka el√§√§ tiheiss√§ yhdyskunnissa. Yhdyskuntalintujen tapaan senkin laulu on vaatimatonta, etenkin jos sit√§ verrataan l√§hisukuisten laulutaiturien, kuten mustarastaan esityksiin.     
  7.  
  8. Monissa kaupunkipuistoissa r√§k√§ttien yhdyskunnat ovat asuneet vuosikymmeni√§. Nurmikot ovat niille oivallisia ruokap√∂yti√§ lieroineen ja muine pikku el√§imineen. Jos jokin varislintu yritt√§√§ tunkeutua yhdyskunnan pesille munia tai poikasia rosvotakseen, yhdyskunnan j√§senet aloittavat raivokkaan yhteispuolustuksen. R√§k√§ttirastaiden erikoisase ovat ulostukset, joita ne ruiskivat vihollisen p√§√§lle.
  9.  
  10. MISS√Ñ MATOJA?
  11.  
  12. Kun seuraa nurmikolla matoja etsiv√§√§ r√§k√§ttirastasta, huomaa sen silloin t√§ll√∂in pys√§htyv√§n ja k√§√§ntelev√§n p√§√§t√§√§n. Ilmeisesti se ei niink√§√§n etsi matoja silmill√§√§n, vaan pyrkii
  13. paikantamaan ne kuulollaan samaan tapaan kuin p√∂ll√∂t myyri√§ ja hiiri√§ pyydyst√§ess√§√§n.
  14.  
  15. KES√ÑKSI MAALLE
  16.  
  17. R√§k√§ttirastaat ilmestyv√§t muuttomatkoiltaan kaupunkien puistoihin huhtikuussa ja alkavat
  18. pesi√§ vapun tienoilla, joskus aikaisemminkin. Kun poikaset ovat varttuneet itsen√§isiksi, suuri osa emoista siirtyy kauas mets√§isille maille ja aloittaa siell√§ uuden pesinn√§n. T√§m√§n toisen pesyeen poikaset l√§htev√§t pesist√§√§n parhaiksi siihen aikaan, kun mets√§marjat, ennen muuta mustikat alkavat kypsy√§. T√§st√§ alkaen marjat ovatkin niin emoille kuin poikasille t√§rke√§√§ ravintoa.
  19.  
  20. MUUTTOTAVAT JA MARJASATO
  21.  
  22. Syksyll√§ pihlajanmarjojen kypsytty√§ r√§k√§ttirastaat ovat niit√§ ensimm√§isin√§ sy√∂m√§ss√§. Aluksi pihlajissa n√§kyy vain yksitt√§isi√§ rastaita, mutta v√§hitellen ne ker√§√§ntyv√§t parviksi. Syksyn mittaan parvien koko kasvaa. Pihlajanmarjasato vaihtelee vuosittain. Heikon ja normaalisadon vuosina r√§k√§ttirastaat muuttavat Suomesta jo syksyn aikana. Runsaan sadon vuosina huomattava osa niist√§ j√§√§ nauttimaan marjoista keskitalveen asti. Jotkut yksil√∂t eiv√§t malta muuttaa lainkaan etel√§√§n.
  23.  
  24. TUNTOMERKIT
  25.  
  26. P√§√§laki, niska ja yl√§per√§ tuhkanharmaat, selk√§ punaruskea ja pyrst√∂ mustahko.
  27. Ruosteenkeltaisessa rinnassa nuolimaisia t√§pli√§. 
  28.  
  29. Pituus 27 cm, 
  30. paino 106 g.
  31.  
  32. ELINYMP√ÑRIST√ñ JA RAVINTO
  33.  
  34. Viihtyy viljelysten liepeill√§, kaupungissa my√∂s puistoissa.
  35.  
  36. Madot, etanat, hy√∂nteiset ja h√§m√§h√§kit, syksyll√§ ja talvella marjat.
  37.  
  38. LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
  39.  
  40. Suomessa arviolta 1.600.000 - 1.800.000 paria.
  41.  
  42. ELINTAVAT
  43.  
  44. Parvi- ja yhdyskuntalintu. Ruokailee pelloilla ja nurmikoilla, hyppii siivet riipuksissa ja pyrst√∂ koholla. Ahdistelevat yhdyskuntaan uskaltautunutta vihollista yhteisvoimin ja kiivaasti r√§ksytt√§en. Laulaessaan lenn√§ht√§v√§t puusta toiseen.
  45.  
  46. LISÄÄNTYMINEN
  47.  
  48. Heinist√§ ja savesta rakennettu pes√§ melko korkealla oksanhangassa, oksan p√§√§ll√§, joskus halkopinossa, rakennuksessa jne. Vihert√§vi√§, ruskeat√§pl√§isi√§ munia 4-6, muninta toukokuussa, toinen poikue kes√§-hein√§kuussa. Naaras hautoo 11-14 vrk, pes√§poikasaika 12-15 vrk.
  49.  
  50. LUOKITUS
  51.  
  52. Lahko:
  53. Varpuslinnut
  54. Passeriformes
  55.  
  56. Heimo:
  57. Rastaat
  58. Turdidae