Punakylkirastaan ikioma erikoisuus on se, että muutaman neliökilometrin, usein kyllä suuremmankin alueen, punakyljet laulavat samalla tavalla, mutta läheisellä alueella on jo toinen lauluperinne. Joskus näitä "laulumurteita" on yritetty kartoittaa tarkemmin, mutta tulos on ollut liian kirjava täsmälleen tulkittavaksi.
Punakylkirastas viihtyy monenlaisissa metsissä ja myös kaupunkien laajemmissa puistoissa. Pesänsä punakylki rakentaa maahan tai matalalle kannon nokkaan tms. Pesä on samanlainen kuin musta- ja räkättirastaalla, savesta muurattu kuppi, joka on ulkoa vuorattu tukevilla heinänkorsilla ja sisältä hienoilla korsilla.
YLEISTYNYT PUNAKYLKI
Punakylkirastas on todettu linnuston arvioinnissa käytetyissä linjalaskennoissa kolmanneksi yleisimmäksi lintulajiksemme, pajulinnun (9 milj. paria) ja peipon (8,4 milj. paria) jälkeen. Punakyljen parimäärä on 3,1 miljoonaa. Tämäkin osoittaa osaltaan, että se pystyy elämään hyvin monenlaisissa ympäristöissä. Punakylkirastaiden määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut. Syyksi tähän arvellaan, että punakylkirastas viihtyy hyvin myös laajoilla avohakkuualueilla, toisin kuin muut rastaslajimme.
ÖINEN MUUTTOÄÄNI
Rastaat muuttavat yöllä. Etenkin syksyllä voi tyyninä öinä kuulla niiden lentoääniä. Lentoääni, joka siis on punakylkien yhteydenpitokeino, on helppo oppia tuntemaan. Se on korkea, venytetty ja ohut vihellys "psiii". Samaan aikaan kuuluu usein myös muidenkin rastaiden ääniä, ennen muuta laulurastaan. Sen ääni on sävyltään samankaltainen kuin punakyljen, mutta lyhyt ja terävä "tsik". Sen kuulee kuitenkin harvemmin. Laulurastaita pesii Suomessa "ainoastaan" miljoona paria.
TUNTOMERKIT
Pienin rastaamme. P√§√§lt√§ ruskea, alta vaalea, pitkitt√§isviiruinen. Kupeet ruosteenpunaiset, p√§√§n sivulla leve√§t, kirkkaanvalkeat viirut.
Pituus 22 cm,
paino 62 g.
ELINYMPÄRISTÖ JA RAVINTO
Pesii tiheikköisissä ja risukkoisissa metsissä ja metsänreunoissa. Kaupungeissa myös isommisssa puistoissa.
Madot, kotilot ja hyönteiset, marjat.
LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
Suomessa arviolta 2.900.000 - 3.100.000 paria.
ELINTAVAT
Ruokailee pelloilla ja metsänreunoissa, muuttoaikana usein räkättiparvissa, joista erottuu pienemmän koon, lyhyen pyrstön ja nykivän lentotyylin perusteella. Laulaa innokkaimmin hämärässä. Poikueen luona varoittaa kiivaasti.
LISÄÄNTYMINEN
Kuivasta hein√§st√§ ja savesta rakennettu pes√§ matalalla pieness√§ kuusessa, katajassa, maassa, risukossa, halkopinossa jne. Vaaleanvihreit√§, ruskealla kirjailtuja munia 5-6, muninta toukokuussa, toinen poikue kes√§-hein√§kuussa. Naaras ja koiras hautovat 11-13 vrk, pes√§poikasaika 11-12 vrk.