Mustarastas alkoi levitä eteläiseen Suomeen sata vuotta sitten. Siitä tuli pian kaupunkipuistojen asukas, joskin se elelee myös maaseudun reheväkasvuisissa metsissä. Eteläisessä Suomessa mustarastas on yleinen, mutta käy harvalukuisemmaksi pohjoiseen mentäessä.
Mustarastaan laulu on melodista ja äänen sävy tuo mieleen huilun. Laulava koiras istuu mielellään näkyvällä paikalla, kuten puun latvassa tai televisioantennin päällä. Pesänsä mustarastasnaaras, joka on väriltään mustanruskea, laatii yleensä matalalle puuhun, usein myös rakennusten ulkonemiin, villiviinipöheikköön jne. Pieni osa mustarastaista talvehtii Suomessa.
MUSTARASTAAN PESÄ
Mustarastaan pes√§ on samanlainen kuin useimpien muidenkin rastaiden. Se on laadittu kuivista heinist√§ ja pienist√§ risuista kupin muotoiseksi. Rakennelma vahvistetaan savella. Pes√§maljan pehmikkein√§ on hienoja kuivia hein√§nkorsia ja heinien lehti√§.
POIKASTEN RUOKINTA
Useimpien lintujen poikaset kerjäävät emoiltaan ruokaa kita ammolla. Tämän reaktion laukaisee tietysti nälkä. Usein on myös tarpeen, että emo koskettaa poikasta tai poikanen tuntee, kun emo istahtaa pesän reunalle. Myöhemmin poikaset oppivat emojensa hahmon. Emoja ohjaa poikasten kirkasvärinen kita sekä suupielien keltainen, joka rajaa selvästi alueen, minne tuomiset voi työntää. Poikasten vartuttua itsenäisiksi kidan väri himmenee ja suupielien keltainen väri häviää täysin.
TUNTOMERKIT
Räkättirastaan kokoinen, koiras hiilenmusta, naaras tumman- ruskea, vaaleakurkkuinen. Pyrstö pitkä, nokka koiraalla oranssi, naaraalla tumma.
Pituus 28 cm,
paino 102 g.
ELINYMPÄRISTÖ JA RAVINTO
Pesii lehdoissa ja reheviss√§ sekametsiss√§ viljelysten ja pihojen liepeill√§ sek√§ puistoissa.
Hyönteiset, hämähäkit, madot ja kotilot, syksylla ja talvella marjat ja hedelmät.
LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
Suomessa arviolta 100.000 - 200.000 paria.
ELINTAVAT
Laulaa ilta- ja aamuhämärissä näkyvästi puun latvassa. Puikkelehtii usein maassa, siivet riipuksissa ja pyrstö koholla, kahistellen tiheikössä kuivia lehtiä. Lento joutuisaa, hieman nykivää.
LISÄÄNTYMINEN
Kookas pes√§ punottu kuivista heinist√§ ja runsaasta sammaleesta matalaan pikkukuuseen, pensaan haaraan, kannolle, juurakkoon jne. Vaalean sinivihreit√§, ruskeapilkkuisia munia 4-5, muninta huhti-toukokuussa, toinen poikue kes√§-hein√§kuussa. Naaras hautoo 11-14 vrk, pes√§poikasaika 12-14 vrk.