Punarinta on Suomessa vasta tulossa kaupunkilintujen joukkoon. Keski-Euroopassa sen sijaan se on mitä tyypillisin kaupunkilainen. Englannissa se on pikkulinnuista ykkössuosikki.
Suomessa valtaosa punarinnoista elää kuusimetsissä. Niinpä kaupunkien laitamille asettuneet punarinnat näyttävät suosivan kuusta kasvavia puistoalueita. Punarinta on satakielen lähisukulainen ja erinomainen laulutaituri, hopeakellojen helistäjäksi sanottu. Syksymuuton alkaessa elokuun lopussa punarintoja ilmestyy runsain määrin pihoihin ja puutarhoihin, joissa jotkut yksilöt viivyttelevät talven tuloon asti syöden hyönteisravinnon ohella erilaisia marjoja.
PUNAISEN LIPUN HEILUTTAJA
Punarintakoiras hyökkää raivokkaasti reviirilleen tunkeutuneen punarintaisen linnun kimppuun. Hyökkäyksen käynnistää nimenomaan punainen väri. Tällaista tietyn käyttäytymisen yhtä, yleensä hyvin selvää, laukaisijaa kutsutaan avainärsykkeeksi.
Punarinnan reviirikäyttäytymistä tutki aikoinaan englantilainen maailmankuulu lintutieteilijä David Lack. Hän totesi, että reviirillään majaileva punarintakoiras hyökkää raivokkaasti täytetyn aikuisen punarinnan kimppuun, mutta ei täytetyn nuoren punarinnan, jolta rinnan punainen väri puuttuu. Sitten hän sitoi rautalangalla oksaan punaisen höyhentukun, joka oli saman kokoinen kuin punarinnan aito koriste. Tämänkin kimppuun reviirinpuolustaja hyökkäsi, mutta jätti edelleen rauhaan sen rinnalla olleen täytetyn nuoren punarinnan.
TUNTOMERKIT
Palleromainen, suurisilm√§inen pikkulintu, jolla oranssinpunainen rinta, kurkku ja posket, vihert√§v√§nruskea selk√§ ja vatsa. Nuori lintu ruskea, kauttaaltaan t√§plik√§s.
Pituus 15 cm,
paino 16 g.
ELINYMPÄRISTÖ JA RAVINTO
Pesii tuoreissa, kuusivaltaisissa metsissä, joissa rehevä aluskasvillisuus ja tiheää näreikköä. Viihtyy myös kuusta kasvavissa puistoissa.
Hyönteiset, hämähäkit, madot, marjat.
LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
Suomessa arviolta 1.500.000 - 1.600.000 paria.
ELINTAVAT
Hyppii joustavasti pikku aukioilla, poluilla ja kallioilla, seisahtaa välillä pystyyn siivet vähän riipuksissa ja pyrstö koholla, niksauttaa kumarruksen ja viilettää tiheikköön. Laulaa hämärissä kuusen latvassa tai tiheikössä. Utelias.
LISÄÄNTYMINEN
Kuolleista lehdist√§ ja sammaleista tehty pes√§ puoliavoimessa onkalossa m√§tt√§√§n kupeella, juurakossa, lahokannossa jne. Valkeita, punaruskeat√§pl√§isi√§ munia 5-7, muninta toukokuussa, toinen poikue kes√§-hein√§kuussa. Naaras hautoo 13-14 vrk, pes√§poikasaika 12-14 vrk.