Viinin ja oluen lisäksi keskiajan ja renessanssin suosittuihin juomiin kuului sima. Keskiaikainen sima oli varsin vahvaa, jopa 17 prosenttista hunajasta, marjoista ja yrteistä keitettyä alkoholijuomaa. Yhtään tarkkaa reseptiä emme kuitenkaan tunne. Simalla kerrottiin olevan jumalallisia ominaisuuksia: siitä sai niin voimaa kuin viisauttakin. Valhallassa vietettiin simajuhlia, Edda kehuu sitä ja Snorrin saagan mukaan jopa useampi Uppsalan kuninkaista kuoli hukkumalla simaan. Sima oli suosittua vielä renessanssiajalla, Ruotsin Kustaa Vaasankin tiedetään pitäneen erityisesti liettualaisesta simasta. Juoma katosi pöydistä 1800-luvulle mennessä.
