JOUTOMAAT

Joutomailla tarkoitetaan keskenerΣisiΣ maanrakennuskohteita ja rappeutuneita teollisuusalueita. YhteistΣ niille on kasvillisuuden vakiintumattomuus ja lyhyt aika viimeisestΣ maanpinnan muokkauksesta.

Joutomaiden lajistossa painottuvat kaupunkiolosuhteissa menestyvΣt kasvit eli ne, jotka siirtyvΣt helposti kuorma-auton lavalla paikasta toiseen. Siirtyminen tapahtuu joko maavarsien kappaleina tai siemeninΣ. Joutomaat voivat olla my÷s varsin monipuolisia, mikΣli niihin liittyy kosteikkoja. Jos kaivaminen on ulotettu pohjaveteen saakka, muodostuvat lammikot pysyvΣvetisiksi. Jos ravinteita on riittΣvΣsti, alkavat ne vΣhitellen tΣyttyΣ vesikasvillisuudesta tai jopa soistua.

Lajiston koostumus muuttuu olennaisesti, jos mukana on puutarha- ja puistojΣtettΣ. Silloin joutomailla kukkivat monet puutarhakasvit. NΣkyvimpinΣ joukossa ovat jΣttipalsami, kurttulehtiruusu, komealupiini, piparjuuri, keltamo, suopayrtti, auringonkukka ja karhunk÷ynn÷s. Tomaatti kasvaa usein runsaana niillΣ joutomailla, joille tuodaan puhdistamolietettΣ.

Vantaan kasvistollisesti kiinnostavin joutomaa sijaitsee VeromiehenkylΣssΣ puretun teollisuusrakennuksen paikalla. KesΣllΣ 1994 l÷ytyneellΣ alueella kasvoi useita Vantaalla harvinaisia kasveja. Eniten huomiota kiinnittivΣt komeat hullukaalin ruusukkeet, sinisenΣΣn kukkivat neidonkielet, rohtomesikΣt ja punasavikat.

Hiekkaharjussa kasvoi kauan sitten puretun omakotitalon paikalla ohraruohoa useiden vuosien ajan. Ohraruoho on kovasti harvinaistunut rikkaruoho ja se muuttui entistΣkin harvinaisemmaksi kesΣllΣ 1995 kun pieni esiintymΣ jΣi parkkipaikan alle. Muutama metri voi olla ratkaisevaa lajin sΣilymisen tai hΣviΣmisen kannalta.