LIIKENNEALUEET

Vantaalla liikennealueita on tavallista runsaammin, koska Vantaan lΣpi kulkee useita koko pΣΣkaupunkiseutua palvelevia liikennevΣyliΣ..

Monet kasvit ovat saapuneet Suomeen eri liikennemuotojen tuomina. Satamien kautta on Suomeen tullut runsaasti lajistoa. Entisaikoina satamilla ja laivaliikenteellΣ oli aivan toisenlainen merkitys uusien kasvien tuojina kuin nykyisin. Satamat eivΣt olleet asfaltoituja kuten nykyisin eikΣ tavaraa tuotu suljetuissa konteissa. Sopivaa kasvualustaa oli tarjolla heti lastauslaitureiden vieressΣ

Viime vuosisadalta alkaen rautatiet nousivat merkittΣviksi kasvien kuljettajiksi ja tuojiksi. Vantaa oli mukana alusta alkaen, koska Suomen ensimmΣinen rautatie kulkee Vantaan kautta. Kasvistollisesti merkittΣvΣ oli ratayhteys itΣΣn VenΣjΣlle. Suomen puolelle tulleet venΣlΣiset vaunut ovat saattaneet olla aikaisemmin liikenteessΣ EtelΣ-VenΣjΣn aroilla, Siperiassa tai ehkΣ Kiinan rajoilla saakka. Kun vaunuja sitten puretaan ja puhdistetaan Suomen ratapihoilla, tarjoutuu mukana kulkeutuneille siemenille mahdollisuus itΣΣ ja kasvaa ainakin talven tuloon saakka. Muutamat vieraat kasvit saattoivat vakiintuakin. EsimerkkeinΣ voi mainita pihasaunion ja tahmavillakon.

Maantieliikenteen mukana kasvit siirtyvΣt paikasta toiseen sekΣ vapaamatkustajina ettΣ omin avuin tienvarsia pitkin. NykyisillΣ liikennevΣylillΣ on laajoja oheisalueita, jotka tarjoavat kasveille runsaasti kasvuympΣrist÷jΣ. Paljon maata on paitsi asfaltin alla niin my÷s erilaisina pientareina ja luiskina. Kasvit ovat tietysti vallanneet nΣmΣ uudet alueet.

Useinkaan ei tyydytΣ siihen, ettΣ kasvit saisivat itsekseen vallata teiden pientareet, vaan niihin istutetaan ihmisen mielestΣ sopivia kasveja. Pientareet kasvitetaan kylvΣmΣllΣ niihin tarkoitusta varten tehtyjΣ siemenseoksia, joiden alkuperΣ on usein ulkomailla. Tienvarsiin alkaa sitten nousta outoa lajistoa, jonka alkuperΣinen kotiseutu voi olla vaikkapa Pohjois-Amerikassa.

Kasvien kannalta tiekΣytΣvΣssΣ voidaan erottaa kapea reunus asfaltin ulkolaidassa. SillΣ kasvavien kasvien tulee kestΣΣ kuivuutta, kuumuutta, maantiesuolaa ja ajoittaista yliajoa. Lajisto ei ole runsas: pihatatar, syysmaitiainen voivat kasvaa reunuksen vaikeissa olosuhteissa. Reunuksen ulkopuolella alkaa sisΣluiska, jossa kasvuolosuhteet muistuttavat niittyjΣ, mutta tien vaikutus tuntuu vielΣ selvΣsti. SisΣluiskan kasveilla on suuri riski joutua ruohonleikkuukoneen tai vesurin muoteilemiksi.

SiirryttΣessΣ kauemmaksi asfaltista tulee usein vastaan oja, joka tarjoaa kasvupaikkoja eri kasveille kuin niittymΣiset luiskat. Ojakasvien kannalta tΣrkeΣΣ on ojan kosteus. Tienvarsiojissa viihtyvΣt mm. amerikanhorsma, r÷yhyvihvilΣ, ranta-alpi, tummarusokki, korpikaisla, rantaluikka ja mesiangervo. Joskus yrittΣvΣt leveΣosmankΣΣmit nostaa pΣΣtΣΣn.

Vantaan tiekΣytΣvΣkasviston erikoisuuksiin kuuluvat mm. KehΣ III:n varrella tavattavat kevΣtvillakot, pikkuapilat, mΣkikattarat, heinΣratamot ja piennarkeltot. Varistossa kukoistavat teollisuusalueen kadunvarrella hoikkakeltot ja keltaista vΣriΣ l÷ytyi my÷s Tikkurilantien varrelta, missΣ on suurehko helokkiesiintymΣ.

Vantaan halki kulkevat rautatiet eivΣt nΣytΣ yltΣvΣn maantiealueiden tasolle. PΣΣradan varressa on esimerkiksi RiihimΣen etelΣpuolella melkoista kukkaloistoa keltasauramon kukinta-aikaan, mutta Vantaalla se kuuluu nipin napin kaupungin lajistoon. SelvΣksi ratakasviksi on sen sijaan luettava ketomaruna.