ErΣΣt Vantaan teollisuuden tuotteista ovat yleisesti tunnettuja ja haluttuja, kuten Suomen Pankin setelipainon tuotteet. Useat Vantaan koskipaikkojen vanhoista tehdasrakennuksista on otettu uuteen kΣytt÷÷n. Vantaan perinteistΣ teollisuutta edustaa Tikkurila Oy, joka on toiminut samalla paikalla jo vuotta. Suuri osa uudesta teollisuudesta on keskittynyt KehΣ III:n ja lentokentΣn lΣheisyyteen.

Topografia ja maisemarakenne

Vantaan alueen korkeus merenpinnasta vaihtelee 0 m:n (Porvarinlahti) ja 81,5 m:n (Konkoonkalliot) vΣlillΣ. Topografiaa luonnehtii korkeampien kallioselΣnteiden ja matalampien savikoiden vaihtelu. Laajin alavan maan alue sijaitsee Vantaan keskiosassa Keravanjoen ja Vantaanjoen pohjoispuolella.

Vantaan korkeimmat alueet sijaitsevat ItΣ-Vantaalla Sipoon rajalla ja LΣnsi-Vantaalla NurmijΣrven rajalla. ItΣ-Vantaan korkein kohta on Sotungin H÷gberget (74,6 m).

Maa- ja kallioperΣ

Vantaalla on laajoja savikoita etenkin jokilaaksoissa. Vantaan ainoa harju on Hiekkaharju, josta tosin ei ole paljoa jΣljellΣ. Sen lisΣksi ItΣ-Vantaalla sijaitsevat Hakkilan ja Ruskeasannan reunamuodostumat. Kasvien kannalta ne vastaavat harjuja.

Vantaalla vallitsevia kivilajeja ovat graniitti ja granodioriitti. Etenkin Lounais-Vantaalla tavataan lisΣksi kvartsi-maasΣlpΣgneissejΣ. Kasvien kannalta nΣmΣ kivilajit eivΣt ole kovin edullisia, koska ne rapautuvat hitaasti ja niistΣ irtoaa vain vΣhΣn kasvien tarvitsemia ravinteita. Edullisemmat kivilajit, kuten liuskeet, puuttuvat.

Ilmasto

Vantaalta on saatavissa yksityiskohtaisia ilmastilastoja, koska Helsinki-Vantaan lentoasemalla toimii sΣΣhavaintoasema. Vantaan ilmastossa tuntuu rannikon lΣheisyys, mutta vΣlit÷n rannikkovaikutus ei varsinaisesti ulotu Vantaalle saakka.

Vuoden keskilΣmp÷tila ( 1961-90) on 4,5 C ja sademΣΣrΣ 651 mm. Helsingin KaisaniemessΣ 17 km pΣΣssΣ lentoasemalta ne ovat 5,3 C ja 621mm. Ero selittyy paitsi rannikon lΣheisyydellΣ my÷s kaupunkivaikutuksella.