Oboe on puupuhallin, joka koostuu kolmesta kappaleesta, jotka on tehty kovasta puumateriaalista. Soitin muistuttaa rakenteeltaan hieman poikkihuilua, mutta oboen läppäkoneisto on monimutkaisempi. Läppäkoneistoja on myös huilusta poiketen olemassa useita erilaisia. Oboen ääni syntyy puhallettaessa soittimen putkeen kahden vastakkain asetetun ruokolehden lävitse, jotka alkavat värähdellä toisiaan vasten ja saavat ilman soittimessa värähtelemään. Kaksoisruokolehden viimeistelee soittokuntoon yleensä soittaja itse.

Oboeita alettiin rakentaa Ranskassa 1600-luvun puolivälissä ja siitä tuli suosittu soitin muutamassa vuodessa. Oboen asema orkesterissa, jossa sitä käytetään ennen kaikkea soolosoittimena, vakiintui jo barokin aikana. Tuolloin oboessa oli kaksi läppää, mutta Böhm-läppäkoneiston käyttöönotto huilussa 1800-luvulla johti erilaisten täydellisten läppäkoneistojen kehittämiseen oboelle.