Bändissä
Vahvistimet
Lauluvahvistimet
Kitaravahvistimet
Bassovahvistimet

Seuraavassa esitellään niitä vahvistimia, joita käytetään tavallisissa bändiharjoituksissa.


Kuvassa kahdeksankanavainen mikserivahvistin.

Laulukamat

Laulukamat on tuttavallinen nimitys kalustosta, jonka suurempaa versiota kutsutaan PA-laitteiksi. Näppärimmillään laulukamat tarkoittavat mikserivahvistinta, mikrofoneja, niiden johtoja ja telineitä sekä kaiutinjohtoja ja kaiuttimia.

Laulu- eli yleisvahvistin koostuu :

(1) mikseriosasta, joka yhdistää mikrofonien ja instrumenttien äänet. Sen avulla saadaan säädellyksi mikkejä käyttävien laulajien sekä siihen mahdollisesti kytkettyjen soittimien äänen voimakkuus sekä värisävyt.

(2) päätevahvistimesta.

Edullisinta on laittaa nämä molemmat samaan koteloon, mikseri ja vahvistin voivat olla myös toisistaan erillään - tällä tavalla saavutetaan yleensä laadukkaampi ja kalliimpi lopputulos. Laitteen etupaneelissa olevat säätimet jakautuvat kahteen osastoon: kanavakohtaiset (channel) säätimet ja yleissäätimet (master).

Halvassa mikserissä on kanavia 4-8, kalliimmissa laitteissa enemmän. Kukin kanava käsittelee yhtä mikrofoni- tai instrumenttilinjaa ja kanavan säätimistä voi muuttaa sen äänenvoimakkuutta ja -väriä sekä mahdollisten efektien (esim. kaiun) määrää.

Päätevahvistin
Päätevahvistin (pääteaste) nostaa mikseristä tulevan signaalin tehoa kaiuttimia varten. Heikkotehoisen vahvistimen säröytynyt ääni turmelee kaiuttimet varmemmin kuin satunnaiset liian voimakkaat tehot. Varo kuitenkin kääntämästä voimakkuutta täysille, ilman suojausta olevat kaiuttimet saattavat rikkoutua.

Kuvassa etualalla bassovahvistin, takana kitaravahvistimia. On tärkeätä, että käytät oikeata vahvistinta.
Jos esim. kytket basson kitaravahvistimeen, saattaa vahvistin rikkoutua, varsinkin käytettäessä suuria äänenvoimakkuuksia.

Kitaravahvistimet
Sähkökitaran äänen voimistamiseen tarkoitettuja kitaravahvistimia on laaja valikoima. Mikäli vahvistin ja kaiutin ovat samassa kotelossa, puhutaan kitarakomboista. Tällainen yhdistelmä on käytön kannalta näppärä: helppo kuljettaa, ei tarvitse yhdistellä johtoja vahvistimesta kaiuttimeen, vahvistimen ja kaiuttimen yhteensopivuus on varmistettu jo tehtaalla, lisäksi kitarakombo on hinnaltaan edullisempi kuin vastaava erillinen laitteisto.

Vahvistin eli nuppi voi olla myös irrallaan kaiuttimesta, mikä on kestävämpi ratkaisu suuritehoisissa laitteissa.

Vahvistin rakentuu kahdesta osasta: etuvahvistin (säätimenä Pre tai Gain) ja päätevahvistin (Master tai Main).

1. Etuvahvistin nostaa kitarasta tulevan signaalin sopivalle tasolle päätevahvistinta varten. Äänenvärisäätimet liittyvät myös tähän osaan.
2. Päätevahvistin vahvistaa esivahvistimelta tulevan signaalin kaiuttimiin.

Lopulliseen saundiin voidaan vaikuttaa efektilaitteilla.

Bassovahvistin
Edellä mainittu pätee vahvistimen osalta sellaisenaan myös bassovahvistimiin. Basson ääneen ei kuitenkaan yleensä haluta säröä, joten sille ei ole säädintä, ei myöskään esivahvistimelle.

Hyvä taajuuskorjain vaikuttaa paljonkin saundiin. Matalien taajuuksien vahvistaminen vaatii tehoa vahvistimelta ja tehonkestoa kaiuttimelta, joten kokoa (ja hintaa) on tavallisesti myös kitaralaitteita enemmän.