Mikrofonityypit
Dynaaminen mikrofoni
Dynaaminen
mikrofoni on monikäyttöinen, sitä voi käyttää
laulun tai soittimen äänen vahvistamiseen ja äänitykseen.
Se kestää pieniä kolhuja ja on melko halpa: muutamasta satasesta
pariin tuhanteen markkaan.
Dynaaminen mikki on verraten epäherkkä, mikä on usein
eduksi. Se nappaa parhaiten läheltä tulevat äänet, jolloin
siihen kanavaan, johon mikki on kytketty, saadaan "pyydystetyksi"
esimerkiksi vain laulajan ääni eikä esim. lähellä
soittava saksofoni juurikaan vuoda tähän kanavaan. Bändin
tasapainoinen miksaus helpottuu.
Dynaamisen mikrofonin epäherkkyys voi kääntyä myös
haitaksi: siihen täytyy soittaa ja laulaa verraten läheltä.
Kondensaattorimikrofoni
Kondensaattorimikrofonit ovat erittäin herkkiä, jolloin
ääni saadaan vahvistetuksi suurempienkin etäisyyksien päästä.
Lisäksi kondensaattorimikit ovat kohinattomia ja toistavat eri korkuisia
ääniä tasaisesti. Näiden ominaisuuksien ansiosta niitä
käytetäänkin pääasiassa studio-olosuhteissa. Keikka-
ja harjoituskäyttöön ne ovat liian särkyväisiä,
lisäksi vielä kovin kalliitakin - yleensä ne maksavat useita
tuhansia markkoja.
Kontaktimikrofoni
Mm. akustisessa
kitarassa ja kontrabassossa käytetään joskus kontaktimikkiä,
joka kiinnitetään soittimen kaikukoppaan. Tällainen mikki
poimii vain runkoäänet (ja myös soittimen käsittelyäänet),
jolloin muu ympäröivä ääni ei vuoda kanavaan vahvistettavaksi.
Kontaktimikki on helppokäyttöinen, mutta sen äänestä
puuttuu tilantuntu.
Solmiomikrofoni
Solmiomikki
eli kotoisammin nappimikki on yleinen teatteri- ja televisiokäytössä,
sillä se on huomaamattoman pienikokoinen ja jos siinä vielä
on langaton lähetin, vapauttaa se esiintyjän liikkumaan.Musiikkiesityksiin
liittyy nykyään olennaisesti liikuntaa, joten niiden äänentoisto
on mahdotonta järjestää ilman tällaista mikrofonia.
Pieni mikki kiinnitetään esiintyjän vaatteisiin nipistimellä
tai ihoon teipillä. |
