| Kuten
orava etelΣmmΣssΣ riekkokin on ollut rahalaji.
KΣsivarren Lapissa sitΣ on kΣytetty
neljΣntenΣ sellaisena Suomen markan ja Ruotsin
ja Norjan kruunujen ohella. EtelΣ-Suomessakin se
on ollut tΣrkeΣ osa luontaistaloutta, mutta
nykyΣΣn sitΣ ei enΣΣ kΣytΣnn÷ssΣ ole
muualla kuin Lapissa, jossa se on
vΣhentymisestΣΣn huolimatta vielΣkin suosittu
riistalintu. Kuten muillakin kanalinnuilla
esiintymisen huippuvuodet toistuvat 5-7 vuoden
vΣlein. Riekon puku vaihtelee
vuodenajoittain niin paljon, ettΣ sillΣ on
laskettu olevan neljΣ erilaista asua.
Lumivalkoiseen talvipukuun kuuluu my÷s varpaiden
kasvaminen pitkiksi kaivuuseen ja lumessa
kΣvelyyn sopiviksi lumilapioiksi. Soidinaikaan
meno on yksiavioisuudesta huolimatta
ympΣrivuorokautista. Urokset tekevΣt lyhyitΣ
lent÷pyrΣhdyksia remakasti nauraa rΣkΣttΣen
ja vΣlillΣ kiroilevaan tyyliin omaa voimasanaa
"kobeuk" huutaen. Naaraat vain
"njau njau" naukuvat.
Riekolla
on pienempi, himmeΣmpi , hiljaisempi ja arempi
korkeammalla tuntureiden laeilla asuva
lΣhiserkku kiiruna. Talvipuvuissaan ne ovat ulkonΣ÷ltΣΣn
liki kaksoset, mutta riekko on tΣysvaalea ja
kiirunalla on mustat varpaat ja musta silmΣn yli
kulkeva lyhyt juova.
|
