Supikoira on alunperin kotoisin It√§-Asiasta. Supikoiria alettiin tuoda sielt√§ tarhoihin Neuvostoliittoon 1920-luvulla. Tarhakarkulaiset levisiv√§t pian luontoon ja alkoivat laajentaa asuinaluettaan. Suomeen ensimm√§iset supikoirat ehtiv√§t 1940-luvulla. Meill√§kin supikoira yleistyi nopeasti, ja nykyisin supikoiria on koko maassa.
Vaikka supikoira kuuluu koiraeläimiin se muistuttaa sekä ulkonäöltään että elintavoiltaan enemmän mäyrää, joka kuuluu näätäeläimiin. Supikoira elää maaluolissa, usein myös rakennusten alla. Pennut syntyvät keväällä ja niitä voi olla jopa 10-12. Talven supikoira viettää pesässään kevyessä unessa ja käy ruoanhankintaretkillä vain leudoilla säillä.
SUPIKOIRAN PERHE-ELÄMÄ
Supikoirat elävät pariskunnittain. Kullakin parilla on reviirinsä. Reviirin rajat merkitään hajurauhasten eritteillä. Mutta aivan tarkoin niitä ei aina noudateta. Joskus käydään naapurinkin puolella ilman, että oitis seuraisi häätö. Kullakin supikoiraparilla on yksi tai useampia pesäpaikkoja. Pennut syntyvät keväällä ja pysyttelevät usein emojensa reviirissä talven tuloon asti. Monasti ne menevät vielä talviunillekin äidin ja isän kanssa yhteiseen pesään.
SUPIKOIRA TURKISELÄIMENÄ
Supikoiran tuuheaa turkkia käytetään lakeissa ja kauluksina, joskus siitä valmistetaan kokonaisia turkkeja. Turkiksia saadaan paitsi luonnosta pyydystetyistä eläimistä myös tarhatuista. Supikoira ei ole sama eläin kuin supi eli pesukarhu, joka on pohjoisamerikkalainen eläin ja jonka turkista valmistettua lakkia mm. Davy Crockett käytti.
SUPIKOIRAKO VAHINKOELÄIN?
Kun supikoira alkoi levitä Suomeen, nousi aikamoinen keskustelu siitä, että sen asettuminen tänne tulisi estää. Syynä oli, että supikoiran otaksuttiin käyttävän laajassa mitassa ravinnokseen riistalintujen munia ja poikasia sekä saalistavan myös jäniksenpoikasia. Tutkimukset todistavat väitteet vääriksi.
Supikoira syö kyllä lintujen munia ja poikasiakin, mutta tutkimukset osoittavat, että tällaista sattuu perin harvoin. Sen pääravintoa ovat pikkujyrsijät, raadot sekä erilaiset jätteet, mistä syystä supikoira on ihmisen kannalta oikeastaan hyödyllinen. Joitakin vuosia sitten todettiin vesikauhua eli rabiesta muutamissa supikoirissa. Sen jälkeen suoritettiin laaja rokotusainetta sisältäneiden syöttien levitysoperaatio, eikä uusia tapauksia ole aivan viime vuosina ilmennyt.
TUNTOMERKIT
Matalajalkainen, paksuturkkinen, pienen koiran kokoinen. Pohjavilla tuuhea, peitinkarva pitk√§. P√§√§lt√§ kirjava, peitinkarvat mustia, ruskeita ja valkeita. Kuono, h√§nn√§np√§√§ ja raajat mustat tai hyvin tummanruskeat. Mustat posket.
Ruumiin pituus 45-80 cm,
h√§nt√§ 15-25 cm,
paino 3-10 kg.
LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
T√§m√§n ryhm√§n nis√§kk√§√§t ovat suhteellisen yleisi√§ levinneisyysalueellaan.
ELINYMPÄRISTÖ JA RAVINTO
Mets√§t ja viljelysmaiden reunat, kosteikot, j√§rvien ja jokien rannat.
Kaikkiruokainen, pääravintona pikkunisäkkäät, kalat, sammakot, suuret hyönteistoukat ja kastemadot. Lintujen munat ja poikaset. Raadot ja jätteet. Hedelmät ja marjat.
ELINTAVAT
Pääasiassa yöeläin. Elää perhekunnittain tai yksittäin. Kaivaa pesäluolan hiekkamaahan tai käyttää vanhoja ketun ja mäyrän luolia. Ladon alus, juurakko tms. suojaisa paikka kelpaa myös. Tunkeutuu myös asutuille alueille jätteitä etsiessään. Viettää talven unessa talvipesässä, uni kevyempää kuin karhulla. Elää ainakin 12-vuotiaaksi.
LISÄÄNTYMINEN
Yksiavioinen, kiima-aika helmi-maaliskuussa. Synnytt√§√§ toukokuussa 4-14 pentua. Pennut pysyttelev√§t emon kanssa syksyyn ja saattavat menn√§ samaan pes√§√§n talviunelle.
JÄLJET JA JÄTÖKSET
Jäljet muistuttavat ketun jälkiä pehmeässä maassa. Lumeen syntyy vatsan raivaama ura. Ruokailun jälkiä, ulosteita ja kaivujälkiä. Ulosteita voi löytyä runsaasti erityisiltä kaymäläpaikoilta, usein läheltä pesää.