Varpunen elää ainoastaan asutuskeskuksissa. Se on kesy mutta toisaalta tarpeen tulleen varovainen. Varpunen elää aina parvissa ja pesii hajanaisina yhdyskuntina useimmiten rakennuksissa, joista löytyy sopivia pesäkoloja.
Varpunen on lintumaailman kosmopoliitti. Se on alunperin kotoisin L√§hi-id√§st√§ mutta on levinnyt ihmisen mukana tai ihmisen tarkoituksellisesti siirt√§m√§n√§ kaikkialle maailmaan lukuunottamatta napaseutuja, It√§-Aasiaa ja suurta osaa Etel√§-Amerikkaa. Suomessa varpunen aloittaa pesimisen aikaisin, usein jo maaliskuussa pes√§ on valmis. Saman vuoden aikana varpuspari voi tuottaa kolme, jopa nelj√§ poikuetta. Varpunen on hyvin kotipaikkauskollinen.
KOTINI ON LINNANI
Keväällä varpuskoiraiden kesken käydään joskus aikamoisia mittelöitä pesäkolojen omistuksesta. Jos niitä ei kaikille riitä, "jäppisille" jäävät useimmiten nuoret koiraat. Naarasvarpuset eivät ole kiinnostuneita muista koiraista kuin pesäkolot hankkineista. Muiden kosintayrityksiä ne tuskin huomaavat.
Hollannissa jo kauan sitten tehty koe kuvaa hyvin pes√§kolon t√§rkeytt√§ varpusten parisuhteessa. Pes√§kolon omistajaparin koiras ammuttiin. Jo seuraavana p√§iv√§n√§ naaras oli saanut uuden koiraan. T√§m√§kin ammuttiin, ja pian oli paikalla kolmas. Julmantuntuista koetta jatkettiin, ja parin viikon kuluessa oli naaras ehtinyt saada kololleen seitsem√§n koirasta.
PUSKAJUSSIT
Varpusparvet oleskelevat mielellään tiheissä pensaissa. Näistä kuuluu usein niiden iloinen sirkutus. Se herättää helposti saalistajien huomion, joista varpushaukka on ykkönen. Saalistajan havainnut varpunen tirskauttaa varoitusäänen ja kaikki pujahtavat pensaan uumeniin, josta saalistajan on vaikea saada niitä kiinni. Tästä syystä varpuset suosivat kaikkein mieluiten pensaita. Alkuperäisilla pesimäpaikoilla varpuset myös rakentavat pesänsä pensaisiin sukulaistensa kutojalintujen tapaan.
KOIRAS VAI NAARAS?
Koirasvarpunen on alta harmaa, selk√§puoli on ruosteenruskea. Silm√§n tienoilla on mustaa ja nokan alla musta "leukalappu". Naaras on alta tasaisen harmaanruskea, selk√§puolelta harmaanruskeankirjava. Nuoret linnut, olivat ne sitten koiraita tai naaraita ovat samanv√§risi√§ kuin aikuiset naaraat, ehk√§ hivenen hailakampia. Vast'ik√§√§n pes√§st√§ l√§hteneen poikasen tuntee siit√§, ett√§ sill√§ on suupieliss√§ keltaista v√§ri√§.
TUNTOMERKIT
Tukeva ja paksunokkainen, ruskean- ja harmaankirjava. Koiraan p√§√§laki harmaa, p√§√§n sivuilla punaruskea laikku, posket harmaanvalkeat. Naaras tasaisen harmaanruskea, p√§√§lt√§ mustat√§pl√§inen.
Pituus 17 cm,
paino 32 g.
ELINYMPÄRISTÖ JA RAVINTO
Pesii asutuskeskuksissa ja maaseudun kyliss√§.
Siemenet, ruoantähteet, hyönteiset ym.
LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
Suomessa arviolta 200.000 - 300.000 paria.
ELINTAVAT
L√§pi vuoden tihein√§ parvina orapihlaja-aidoissa, risukasoissa ja tiheiss√§ pensaikoissa. Ruokaa etsiess√§√§n hyppiv√§t ketter√§sti ja kesken√§√§n toraillen. Varovainen. Valtaa usein r√§yst√§sp√§√§skyn pes√§n.
LISÄÄNTYMINEN
Iso ja katettu, oljista ja heinistä kyhätty pesä rakennuksen onkalossa, kattotiilen alla, tuuletuskanavassa tai pöntössä. Harmaanvalkeita, ruskeatäpläisiä munia 4-7, muninta huhti-heinäkuussa, 2-3 poikuetta. Koiras ja naaras hautovat 11-12 vrk, pesäpoikasaika 13-15 vrk.