Haapana on sinisorsaa selv√§sti pienempi puolisukeltaja. Haapanakoiras on helppo tuntea punaisesta p√§√§st√§√§n, jossa on otsan alueella pitk√§nomainen kermanvalkoinen laikku. Naaras on ruskeankirjava. Viime vuosikymmenin√§ haapanoita on asettunut pieni√§ m√§√§ri√§ kaupunkeihin ja monet niist√§ ovat yht√§ kesyj√§ kuin sinisorsa-pullasorsat.
Haapana pesii maassa ja naaras munii 6-12 munaa. Pesän ympärille se nyppii muiden sorsien tapaan kehäksi höyheniään. Naaras hautoo ja hoitaa poikasensa yksin. Haapana poikkeaa muista puolisukeltajasorsista siinä, että se ruokailee usein nurmikoilla taitellen nokallaan ruohojen korsia ja lehtiä aivan kuin hanhet. Helsingissä ja sen ympäristössä elää muutamia kymmeniä kaupungistuneita haapanoita.
ERILAINEN RAVINTO
Puolisukeltajasorsat, joihin sinisorsa ja haapana kuuluvat, hankkivat ruokansa painamalla p√§√§ns√§ ja eturuumiinsa veteen ja haromalla nokallaan pohjaa. Takaruumis nousee pyllistysasennossa kohti taivasta. Haapanasta mainittiin, ett√§ se hankkii usein ravintonsa laiduntamalla hanhien tapaan. T√§m√§ on yksi osoitus siit√§, ett√§ l√§hisukuiset lajit pyrkiv√§t v√§ltt√§m√§√§n keskin√§ist√§ ravintokilpailua etsim√§ll√§ aivan omia ravintol√§hteit√§.
Samoilla paikoillakaan ruokailevat puolisukeltajat eivät välttämättä kilpaile ravinnosta kovin tiukasti. Lajit ovat eri kokoisia, mikä vaikuttaa kaulan pituuteen, ts. toiset lajit ylettyvät syvemmälle kuin toiset. Selvimmin meidän puolisukeltajistamme on eriytynyt lapasorsa, joka hankkii suuren osa ravintoaan seulomalla leveällä nokallaan veden pinnan pienimuotoista kasvistoa ja eläimistöä.
TUNTOMERKIT
Korkea otsa ja lyhyt nokka. Juhlapukuinen koiras p√§√§lt√§ harmaa, p√§√§ ruosteenpunainen, otsa kellanvalkea ja siipien tyvess√§ iso, valkea laikku (puuttuu 1-vuotiaalta). Naaras sukulaislajeja tummempi, v√§hemm√§n t√§plik√§s, vatsa puhtaanvalkoinen.
Pituus 47 cm,
paino 600-860 g.
ELINYMPÄRISTÖ JA RAVINTO
Viihtyy ruohikko- ja niittyrantaisissa j√§rviss√§ ja sis√§saaristossa.
Ruoho, vesikasvit.
LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
Suomessa arviolta 60.000 - 70.000 paria.
ELINTAVAT
Ui ruumis koholla, vedenpinnasta syötävää noppien. Nousee usein nurmikoille ja rantaniityille laiduntamaan. Ääntelyä kuulee eniten iltahämärissä.
LISÄÄNTYMINEN
Untuvin vuorattu pes√§ yleens√§ mets√§ss√§ pensaan tai varvikon suojassa. Kermankeltaisia munia 6-12, muninta touko-kes√§kuussa. Naaras hautoo 23-25 vrk, poikaset lent√§v√§t 40-45 vrk:n i√§ss√§. Sukukypsi√§ 1-2-vuotiaana.