Tietokoneohjelmilla voi ansaita ra- haa mutta useilla tuntuu olevan sellai- nen k[sitys, ett[ niill[ on PAKKO ansai-ta rahaa. "Jos ohjelmasta ei saa kunnolla ra- haa, ei sit[ kannata antaa kenellek[[n julkaistavaksi." T[ll[inen asenne tuntuuvarsin yleiselt[ ohjelmoijien keskuudes-sa. Tietysti sit[ voi perustella selit- t[m[ll[ kuinka paljon on mennyt aikaa javaivaa jonkin loistavan ohjelman kyh[[- miseen. Her[[ kysymys: Onko j[rkev[[ j[tt[[ ohjelma m[t[nem[[n "p\yt[laatik- koon", jos ei saakaan siit[ hirveet[ l[j[[ rahaa?
Tietysti kannattaa ensin yritt[[ saada rahaa ohjelmasta mutta t[ytyy ollarealistinen. Jos pyyt[[ ohjelmasta tu- hansia markkoja, on se syyt[ olla huo- mattavasti keskivertoa parempi, melkein-p[ huipputasoa. On turha odottaa [kkiri-kastumista ohjelmoimalla, Suomessa.
Mist[ sitten voi johtua ohjelmoijiensuuret toiveet rahan suhteen? Jos esi- merkiksi verrataan tilannetta Suomalai- siin science fiction novellien kirjoit- jiin (allekirjoittaneelle kohtalaisen l[heinen ala), tuntuu tilanne todella oudolta. Suomessa on joukko scifi lehti[ja ne julkaisevat isot l[j[t korkeata- soisia kotimaisia scifi novelleja mutta eiv[t maksa kirjoittajille palkkioita. Kirjoittajille tuntuu olevan t[rke[mp[[ saada hengentuotteensa esiin, jolloin muutkin pystyv[t nauttimaan siit[, kuin saada itselleen taloudellista hy\ty[.
Miksi tilanne ei voi olla n[in my\s tietokonepiireiss[? Ehk[ koko kotitieto-kone toiminta py\rii liikaa rahan ymp[- rill[. Itse laitteisto maksaa jo isot rahat, eik[ oikeastaan mit[[n tietoko- neeseen liittyv[[ saa ilmaiseksi (paitsikopioidut ohjelman, jos ei j[[ kiinni). Tietysti asiaan vaikuttaa myyt[vien oh- jelmien hinnat. Kun tietokoneilija n[keekaupassa myyt[v[n[ pelin satasella kap- pale ja tiet[[ niit[ myyt[v[n tuhansia kappaleita, h[n ajattelee: "Min[p[ myyn kans minun parhaan ohjelmani ja rikastunhirveesti." Muuten hyv[ idea mutta se eivaan toimi. Ensimm[inen ero on se, ett[ kaupan pelin on (yleens[) ohjelmoinut ryhm[ ammattilaisia mutta tietokoneilijaon "vain" (ei ole tarkoitus loukata ke- t[[n) innokas harrastaja. Toinen ero on ohjelman kustanjassa. Kaupan ohjelman on(yleens[) kustantanut iso ja kaunis oh- jelmistotalo mutta tietokoneilija tarjo-aa ohjelmaansa esim. Flopylle. Pit[isi olla sanomattakin selv[[, ett[ kyseistenfirmojen liikevaihdot py\riv[t hieman e-ri kokoisissa luvuissa.
Joten, kun ohjelmia tarjoaa julkais-tavaksi ei kannata olettaa rikastuvansa nopeasti. Hintapyynt\[ tehdess[ kannat- taa hieman mietti[ ostajan tilannetta, ehk[ jopa tehd[ laskelmia (Ei kuitenkaansellaista kuin Floppy 6/86 kirjepalstal-la esitetty. Suuntaa-antavan laskelman voi tehd[ esim. Flopyn kohdalla esim. seuraavasti: myyntihinta-lvv-levy-posti-kulut-pakkauskulut-kopiointikulut-s[hk\-kulut-laittelistokustannukset (kohdis- tettuina yht[ myyty[ Floppy[ kohden)-e- r[[t muut kustannnukset=tulos; tuloksen voi sitten kertoa Flopyn levikill[ ja jakaan saadun luvun ohjelmien ja artik- kelien m[[r[ll[. N[in saadusta luvusta saa jonkinlaisen kuvan siit[ paljonko yht[ ohjelmaa kohtaan voi k[ytt[[ rahaa.Valitettavasti luku on aika ep[tarkka, koska useat luvut pit[[ arvioida, eik[ laskelma noudata aivan oikeaoppista ka- tetuottolaskelman kaavaa.)
Vaikka ohjelmasta ei saisikaan rahaakuvittelisi silti olevan mukaa n[hd[ omaohjelma julkaistuna ja tiet[[, ett[ use-at muutkin n[kev[t sen.
