home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Discovering Nature in the City / LUONTOCD.iso / pc / files / mammtext.cxt / 00240_pic105.txt < prev    next >
Encoding:
Text File  |  1996-12-16  |  7.0 KB  |  168 lines
  1. LEPAKOT
  2. Chiroptera-lahko
  3.  
  4. YLEISTÄ
  5.  
  6. Tavallisimpia lepakkolajeja ovat pohjanlepakko, korvay√∂kk√∂ sek√§ pari siippalajia. Lepakot saalistavat lent√§vi√§ hy√∂nteisi√§ ja l√§htev√§t liikkeelle useimmiten vasta iltah√§m√§riss√§. Lepakoiden p√§iv√§piilot ovat puiden onkaloissa, luolissa ja rakennuksissa, useimmiten ullakoilla.     
  7.  
  8. Suomessa tavataan useita lepakkolajeja. Oikeastaan ei tiedet√§k√§√§n kuinka monta. Kaikki lepakot voivat el√§√§ my√∂s asutuksen piiriss√§ jopa kaupungeissa. Lent√§ess√§√§n lepakot k√§ytt√§v√§t √§√§nitutkaa. Ne tuottavat hyvin korkeita √§√§ni√§,  jotka kimpoavat takaisin niiden korvaan esteist√§. T√§m√§ tekee pime√§ll√§ suunnistamisen mahdolliseksi. Ihminen ei noita √§√§ni√§ kuule, mutta lepakoiden "seurustelu√§√§nist√§" ainakin osa on ihmiskorvankin tajuttavissa. 
  9.  
  10. LEPAKKOLAJIEN TUNTOMERKIT
  11.  
  12. POHJANLEPAKKO
  13. Eptesicus nilssoni
  14.  
  15. V√§rilt√§√§n tummanruskea, selk√§puolella lajille tyypillist√§ kullankeltaista karvoitusta. El√§√§ metsiss√§ mutta my√∂s asutuksen piiriss√§. Saalistaa mets√§aukoissa,  mets√§nreunoissa ja muilla avoimenpuoleisilla paikoilla.  K√§ytt√§√§ ravinnokseen pieni√§ lent√§vi√§ hy√∂nteisi√§. 
  16.  
  17. Ruumiin pituus 5-7 cm,  
  18. siipien k√§rkiv√§li 24-28 cm, 
  19. paino 8-15 g.
  20.  
  21. LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
  22.  
  23. Yleisin lepakkolajimme
  24.  
  25. ELINYMP√ÑRIST√ñ JA RAVINTO
  26.  
  27. El√§√§ yleisen√§ asutuksen piiriss√§ mutta my√∂s metsiss√§ ei kovin avoimilla paikoilla.
  28.  
  29. K√§ytt√§√§ ravinnokseen h√§m√§riss√§ ja pime√§ll√§ lent√§vi√§ hy√∂nteisi√§.
  30.  
  31. ELINTAVAT
  32.  
  33. P√§iv√§piilot ovat useimmiten rakennuksissa. L√§htee liikkeelle iltah√§m√§riss√§. Talvihorrospaikat luolissa ja kellareissa, joskus my√∂s rakennuksissa. El√§√§ yksitt√§inkin, mutta useimmiten pienin√§ yhdyskuntina. 
  34.  
  35. LISÄÄNTYMINEN
  36.  
  37. Kiima-aika syksyll√§, poikaset syntyv√§t kev√§tkes√§ll√§. Synnytt√§√§ kerralla 1-2 poikasta.
  38.  
  39. J√ÑLJET JA J√ÑT√ñKSET
  40.  
  41. P√§iv√§piilojen tuntumasta voi l√∂yt√§√§ hy√∂nteisten siipi√§ sek√§ hiiren papanoita muistuttavia ulosteita.
  42.  
  43. KORVAYÖKKÖ
  44. Plecotus auritus
  45.  
  46. Korvay√∂kk√∂ on lepakoistamme helpoin tuntea sen suurikokoisten korvien ansiosta. V√§rilt√§√§n ruskehtavanharmaa, alta vaaleampi. El√§√§ p√§√§asiassa asutuksen piiriss√§, mutta ei lenn√§ mielell√§√§n kovin avoimilla paikoilla. Lent√§√§ joskus hyvin l√§hell√§ maan pintaa. Saalistaa erilaisia hy√∂nteisi√§, p√§√§asiassa y√∂perhosia. 
  47.  
  48. Ruumiin pituus 4-5 cm, 
  49. siipien k√§rkiv√§li 23-26 cm, 
  50. paino 8-11 g.
  51.  
  52. LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
  53.  
  54. Melko yleinen 
  55.  
  56. ELINYMP√ÑRIST√ñ JA RAVINTO
  57.  
  58. El√§√§ enimm√§kseen kulttuurimaisemissa, miss√§ kasvaa suuria puita. 
  59.  
  60. K√§ytt√§√§ ravinnokseen y√∂perhosia, joita muut lepakot eiv√§t juuri onnistu saamaan saaliikseen.
  61.  
  62. ELINTAVAT
  63.  
  64. P√§iv√§piilot ovat useimmiten rakennuksissa, joissa el√§√§ pieni√§ yhdyskuntia. L√§htee liikeellle illan h√§m√§rrytty√§. Lent√§√§ suhteellisen hitain siiveniskuin. Saattaa lekutella paikoillaan. Poimii usein hy√∂nteisi√§ puiden lehdilt√§ ja rakennusten ulkonemilta. Talvihorrospaikkoina luolat, kaivoskuilut, kellarit. 
  65.  
  66. LISÄÄNTYMINEN
  67.  
  68. Kiima-aika syksyll√§. Poikaset syntyv√§t kev√§tkes√§ll√§. Synnytt√§√§ tavallisesti yhden poikasen.
  69.  
  70. J√ÑLJET JA J√ÑT√ñKSET
  71.  
  72. P√§iv√§piilojen luota voi l√∂yty√§ ulostepapanoita ja hy√∂nteisten j√§tteit√§.
  73.  
  74.  
  75. SIIPAT
  76. Myotis-lahko
  77.  
  78. V√§rilt√§√§n himme√§nruskea, alta vaaleampi. El√§√§ mets√§maastoissa ja asutuksen piiriss√§, mutta v√§lttelee kovin avoimia paikkoja. Saalistaa pieni√§ lent√§vi√§ hy√∂nteisi√§. Yleisimm√§t lajit ovat viiksisiippa, isoviiksisiippa ja vesisiippa.
  79.  
  80. Ruumiin pituus 3,5-5,5 cm, 
  81. siipien k√§rkiv√§li 19-25 cm, 
  82. paino 4-11 g. 
  83.         
  84. ISOVIIKSISIIPPA
  85.  
  86. LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
  87.  
  88. Esiintymist√§ ei tunneta tarkoin, ilmeisesti paikoin melko yleinen.
  89.  
  90. ELINYMP√ÑRIST√ñ JA RAVINTO
  91.  
  92. El√§√§ mets√§isill√§ mailla mutta my√∂s asutuksen piiriss√§. Saalistaa y√∂ll√§ lent√§vi√§ hy√∂nteisi√§.
  93.  
  94. ELINTAVAT
  95.  
  96. P√§iv√§piilot ovat useimmiten rakennuksissa. L√§htee liikkeelle iltah√§m√§riss√§. Talvihorrospaikat luolissa, kaivoksissa ja kellareissa.
  97.  
  98. LISÄÄNTYMINEN
  99.  
  100. Kiima-aika syksyll√§. Poikaset syntyv√§t kev√§tkes√§ll√§. Poikasia tavallisesti yksi.
  101.  
  102. J√ÑLJET JA J√ÑT√ñKSET
  103.  
  104. P√§iv√§piilojen luota voi l√∂yty√§ ulostepapanoita ja hy√∂nteisten j√§tteit√§.
  105.  
  106.  
  107. VIIKSISIIPPA
  108.  
  109. LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
  110.  
  111. Siippalajeistamme runsaslukuisin
  112.  
  113. ELINYMP√ÑRIST√ñ JA RAVINTO
  114.  
  115. Lentelee metsiss√§ ja puistoissa. Saalistaa y√∂ll√§ lent√§vi√§ hy√∂nteisi√§.
  116.  
  117. ELINTAVAT
  118.  
  119. P√§iv√§piilot rakennuksissa tai ontoissa puissa. L√§htee liikkeelle iltah√§m√§riss√§. Talvihorrospaikkoina luolat, kellarit ja kaivokset, joskus my√∂s kivilouhikot, mahdollisesti ontot puut. 
  120.  
  121. LISÄÄNTYMINEN
  122.  
  123. Kiima-aika syksyll√§. Naaraat ker√§√§ntyv√§t kuten muidenkin lepakoiden naaraat synnytt√§m√§√§n yhdyskuntina. Viiksisiipalla voi olla n√§iss√§ jopa satoja naaraita. Poikasia syntyy kerralla yksi.
  124.  
  125.  
  126. J√ÑLJET JA J√ÑT√ñKSET
  127.  
  128. P√§iv√§piilojen luota voi l√∂yty√§ ulostepapanoita ja hy√∂nteisten j√§tteit√§.
  129.  
  130.  
  131. VESISIIPPA
  132.  
  133. LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
  134.  
  135. Melko yleinen 
  136.  
  137. ELINYMP√ÑRIST√ñ JA RAVINTO
  138.  
  139. El√§√§ metsiss√§ ja puistoissa, yleens√§ paikoissa, joissa on jokia, j√§rvi√§ ja lampia. K√§ytt√§√§ ravinnokseen y√∂ll√§ lent√§vi√§ hy√∂nteisi√§.
  140.  
  141. ELINTAVAT
  142.  
  143. Lentelee usein matalalla veden yl√§puolella ja poimii hy√∂nteisi√§ jopa veden pinnasta. P√§iv√§piilot rakennuksissa, kivisiss√§ rakennelmissa tai ontoissa puissa. L√§htee liikkeelle iltah√§m√§riss√§. Talvihorrospaikat luolissa, kaivoksissa, kellareissa ja kivilouhikoissa.
  144.  
  145. LISÄÄNTYMINEN
  146.  
  147. Kiima-aika syksyll√§. Naaraat ker√§√§ntyv√§t kev√§tkes√§ll√§ synnytt√§m√§√§n yhdyskuntiin. Poikasia syntyy kerralla yksi. 
  148.  
  149. J√ÑLJET JA J√ÑT√ñKSET
  150.  
  151. P√§iv√§piilojen luota voi l√∂yt√§√§ ulostepapanoita ja hy√∂nteisten j√§tteit√§. 
  152.  
  153.  
  154. YLI√Ñ√ÑNIEN √Ñ√ÑNITYS
  155.      
  156. Nykyisin on olemassa laitteita, joilla voidaan ker√§t√§ lepakoiden suunnistuksessaan k√§ytt√§mi√§ yli√§√§ni√§. Ne ovat kullakin lajilla erilaisia sek√§ rytmins√§ ett√§ taajuutensa puolesta. Lepakon √§√§net voidaan muuntaa ihmiskorvalla kuultaviksi sek√§ n√§kyviksi ns. oskillograafilla. T√§ll√∂in p√§√§st√§√§n toteamaan, mit√§ lajeja tutkittavalla alueella el√§√§, vaikkei lepakoista n√§ht√§isi vilaustakaan saati ett√§ niit√§ otettaisiin kiinni.
  157.      
  158. MITEN LEPAKOT TALVEHTIVAT?    
  159.  
  160. Jo kauan on tiedetty, ett√§ lepakot viett√§v√§t talvensa vaipuneena syv√§√§n horrokseen, yht√§ syv√§√§n kuin siili. Kaikki elintoiminnot hidastuvat. El√§m√§ jatkuu "s√§√§st√∂liekill√§". Tiedet√§√§n my√∂s se, ett√§ lepakot ovat horrostamispaikkoja valitessaan hyvin vaateliaita. Niiden pieni ruumis paleltuu helposti, joten horrospaikan l√§mp√∂tila ei saisi laskea pakkasen puolelle.     
  161.  
  162. Pakkasen lis√§ksi n√§in pienill√§ el√§imill√§ on vaarana kuivuminen. Niinp√§ suurimmat lepakkojen talvehtimisryhm√§t on tavattu luolista ja kaivoksista, jopa hyvinkin syv√§lt√§ maan pinnan alapuolelta. Talvehtivia lepakoita on tavattu my√∂s rakennuksista, etenkin kellareista sek√§ joskus puiden onkaloista. Kaikkineen Suomesta on l√∂ydetty t√§h√§n menness√§ vain v√§h√§n yli kymmenen lepakoiden talvehtimispaikkaa. Tiedet√§√§n my√∂s, ett√§ jotkut lepakkolajit muuttavat seuduille, joissa on tarjolla hyvi√§ talvehtimispaikkoja. Tunnetuimpia n√§ist√§ ovat Keski-Euroopan tippukiviluolat. On hyvinkin mahdollista, ett√§ osa Suomessa el√§vist√§ lepakoista muuttaa syksyll√§ etel√§√§n.
  163.  
  164. LUOKITUS
  165.  
  166. Lahko: Lepakot - Chiroptera
  167. Heimo: Aitolepakot - Vespertilionidae
  168.