Kirjosieppo on tuttu pihapiirin lintu, joka elää myös valoisissa metsissä. Se pesii puiden koloissa. Nykyisin valtaosa kirjosiepoista käyttää hyväkseen pesäpönttöjä.
Kirjosieppo vaanii oksalla tai langalla istuen ilmassa lentäviä hyönteisiä. Kun hyönteinen tulee sopivalle etäisyydelle, sieppo ponnahtaa ilmaan ja sieppaa sen. Tästä lintu on saanut nimensä. Vanha kirjosieppokoiras on mustavalkoinen, nuorten yksivuotiaiden koiraiden ja naaraiden värikuviointi on samanlainen, mutta mustat värialueet ovat ruskeat. Kirjosiepolle on tyypillistä, että se istuessaan kohauttelee tämän tästä siivillään, etenkin silloin, kun se on jostain syystä
tuohduksissaan.
TAISTELU PÖNTÖISTÄ
Kirjosieppo tulee muuttomatkoilta toukokuun alussa. Usein on joku talvehtiva tiainen ehtinyt varata pöntön, jota kirjosieppokoiras alkaa mielitellä itselleen. Kirjosieppo on aikamoinen sisupussi ja usein se kykenee häätämään kodistaan jopa tiaisista rotevimman, talitiaisen.
YKSI- JA MONIAVIOINEN
Kirjosieppo on ensimm√§inen pikkulintu, josta havaittiin, ett√§ osa koiraista on moniavioisia. T√§m√§n huomasi maailmankuulu suomalainen lintutieteilij√§ Lars von Haartman. Tosin moniavioisuus on v√§h√§n harhaanjohtava sana, sill√§ kirjosieppokoiraalla ei ole yleens√§ enemp√§√§ kuin kaksi puolisoa. Kirjosieppokoiraan mahdollisuudet moniavioisuuteen alkavat vasta kun se on v√§hint√§√§n kaksivuotias. Nuoret koiraat eiv√§t saa usein puolisoa lainkaan.
TUNTOMERKIT
Koiras p√§√§lt√§ himme√§nmusta, naaras harmaanruskea, alta vaalea. Siivell√§ suuri, valkea laikku.
Pituus 14 cm,
paino 13 g.
ELINYMPÄRISTÖ JA RAVINTO
Pesii lehti- ja sekametsissä, puistoissa ja pihoilla, pönttöjen turvin havumetsissä ja tunturikoivikoissakin.
LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
Suomessa arviolta 800.000 - 900.000 paria.
ELINTAVAT
Istuu pystyasennossa siipiään nykien ja pyrähtää ohilentävän hyönteisen perään, mutta poimii syötävää myös maasta ja lehvästöstä. Saavuttuaan laulaa väsymättä valtaamallaan pöntöllä. Rakentaa joskus pesänsä tiaisen pesän päälle.
LISÄÄNTYMINEN
Kuivista lehdistä, kuorenliuskoista ja korsista tehty pesä pöntössä tai puunkolossa. Vaaleansinisiä munia 5-8, muninta touko-kesäkuussa. Naaras hautoo 13-16 vrk, pesäpoikasaika 15-16 vrk.