Lehtopöllö elää Etelä- ja Keski-Suomessa, asutuksen ja viljelymaiden tuntumassa kasvavissa vanhoissa metsissä, mutta jotkut parit pesivät kaupunkien puistoissa.
Lehtopöllökoiras etsii jo varhain kevättalvella otollisen pesäpaikan, suuren puun onkalon tai pesäpöntön. Sitten se alkaa huhuilla soinnukkaasti - tietenkin vasta hämärän tultua, kuten muutkin pöllöt. Kun naaras on saapunut reviiriin, koiras houkuttelee sen pesimispuuhiin. Jos ravintotilanne on hyvä, eli pikkujyrsijöitä on runsaasti, naaras voi munia 6-8 munaa. Ne ovat puhtaan valkoisia. Koska naaras alkaa hautoa heti ensimmäisen munan ilmestyttyä, poikaset syntyvät eri aikaan. Tästä syystä vanhimmat menestyvät varmemmin kuin nuoremmat.
IHMISEN KATSE
Pöllöjen silmät ovat sijoittuneet samalla tavalla "stereoasentoon" kuin ihmisenkin. Tämä auttaa niitä arvioimaan erittäin tarkasti etäisyyksiä.
LENTO PIMEÄSSÄ
Pöllöjen silmissä on runsaasti heikkoa valoa aistivia soluja. Lisäksi niillä on erinomainen liikemuisti. Tällä tarkoitetaan sitä, että ne oppivat hyvin nopeasti reitit, joita pitkin ne sitten osaavat lentää törmäämättä esteisiin. Silloin ne eivät tarvitse enää kovinkaan paljon näköaistiaan, vaan "liikkumisohjeet" tulevat suoraan muistista.
SAALIIN PAIKANNUS
Vaikka pöllöjen silmät näkevätkin erinomaisesti myös hämärissä, ne paikantavat saaliseläimensä kuitenkin pääasiassa niiden aikaansaamien äänien avulla, kuten esimerkiksi myyrien liikkumisesta syntyvät rapisteluäänet peltojen, niittyjen ja metsien kasvillisuuden joukossa.
Pöllöjen korvat eivät sijaitse pään kahden puolen täsmälleen samalla kohtaa. Tästä syystä ääni tulee toiseen korvaan hivenen aikaisemmin kuin toiseen, ja tämä lisää ratkaisevasti paikannustarkkuutta. Paikantaessaan pöllöt kääntelevät päätään, mikä ihmisistä on aika hullunkurisen näköistä.
TUNTOMERKIT
Keskikokoinen, lyhyehköpyrstöinen pöllö, jonka puna- tai harmaanruskeassa puvussa tummanruskeata kuviointia.
Pituus 41 cm,
paino: koiras 475 g,
naaras 570 g.
ELINYMPÄRISTÖ JA RAVINTO
Pesii vanhoissa lehtimetsiss√§ viljelysten liepeill√§ ja rannoilla, puistoissa, pihoilla ym.
Pikkujyrsij√§t, linnut, sammakot, siilit, madot jne.
LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
Suomessa arviolta 3.000 - 5.000 paria.
ELINTAVAT
Aidoin yöpöllömme, nukkuu päivät tuuheassa kuusessa tai ladossa. Pakenee nopein iskuin lyhyillä, kuperilla siivillään, tavallisesti närhien, varisten ja tiaisten saattelemana. Soidinta kuulee helmi-touko- ja elo-syyskuussa, poikasten kerjuuta touko-heinäkuussa.
LISÄÄNTYMINEN
Pesä puunkolossa tai pöntössä. Valkeita munia 3-5, muninta maalis-huhtikuussa. Naaras hautoo 28-30 vrk, poikaset lentävät 35-40 vrk:n iässä.