Kesykyyhky el√§√§ Suomessa ymp√§ri vuoden. Sen erinomaisesta kylm√§nkest√§vyydest√§ kertoo sekin, ett√§ kesykyyhkyt aloittavat pesimisen jo kev√§ttalvella. Pesint√§√§ jatkuu syksyyn, sulkasadon alkamiseen asti. N√§in pitk√§n√§ kautena sama pari voi pesi√§ jopa 6-7 kertaa. Kesykyyhky k√§ytt√§√§ ravinnokseen erilaisia kasviaineksia, ennen muuta siemeni√§.
Kesykyyhkyn eli pulun kantamuoto on kalliokyyhky, joka pesii edelleenkin luonnonvaraisena Keski- ja Etel√§-Euroopassa sek√§ L√§hi-id√§ss√§. Jo tuhansia vuosia sitten ensimm√§iset kalliokyyhkyt asettuivat kaupunkeihin ryhtyen pesim√§√§n rakennuksissa. Suomeenkin kesykyyhkyt levisiv√§t jo kauan sitten.
MIKSI PULU KUHERTELEE?
Kukapa ei olisi nähnyt kadulla, torilla tai puistossa kuhertelevaa pulukoirasta. Se pyörii ympäri kaulahöyhenet pörhöllä, siivet riipuksissa ja pyrstö levitettynä. Samalla se päästelee kurisevaa ääntä. Pulukoiras kosiskelee, etsii itselleen puolisoa. Jos sen eteen osuu avioliittoon halukas naaras, tämä esittää tietynlaisia hypähdyseleitä. Sitten koiras houkuttelee naaraan hankkimalleen pesäpaikalle, jossa ne osoittavat monin elein toisilleen hellyyttä. Pian alkaa pesän rakentaminen.
PULUN PESÄ
Pulut rakentavat pesänsä korkeiden rakennusten ulkonemiin, ullakoille, siltojen tukirakenteisiin ja muihin vastaavanlaisiin paikkoihin, joita kaupungeista löytyy. Tämä on perua siitä, että pulun kantamuoto kalliokyyhky rakentaa pesänsä korkeiden luolien seinämillä olevien ulkonemien päälle ja kallionkielekkeille. Pulun käyttäytyminen seurailee tätä pesäpaikan valintatapaa "soveltaen". Pulun pesä on matala risuista tehty kyhäelmä.
LAPSI VAI AIKUINEN?
Aikuinen pulu on tietysti hieman kookkaampi ja rotevampi kuin nuori poikanen, mutta parhaiten aikuisen tuntee siit√§, ett√§ sen nokan tyvell√§ on valkoinen nahkapullistuma, jota nuorella ei viel√§ ole. Pullistuma ohjaa poikasia suuntaamaan ruuan kerj√§√§misen oikeaan kohtaan.
TUNTOMERKIT
Polveutuu kalliokyyhkyst√§. V√§ritys vaihteleva, mustan-, valkean-, harmaan- ja ruskeankirjava.
Pituus 36 cm,
paino 360 g.
ELINYMPÄRISTÖ JA RAVINTO
Pesii kaupungeissa ja asutuskeskuksissa.
Siemenet, jyv√§t, ruoant√§hteet jne.
LEVINNEISYYS JA RUNSAUS
Suomessa arviolta 50.000 - 100.000 paria.
ELINTAVAT
Parvilintu l√§pi vuoden. Lent√§√§ ter√§vin siiveniskuin, v√§lill√§ siivet yl√§viistossa liit√§en.
LISÄÄNTYMINEN
Risuista ja korsista kyh√§tty pes√§ ullakolla, r√§yst√§√§n alla ym. rakennusten onkaloissa. Valkeita munia 2, muninta l√§hes ymp√§ri vuoden. Eniten maalis-syyskuussa. Poikueita 2-4 , koiras ja naaras hautovat 14-16 vrk, pes√§poikasaika 14-20 vrk.