home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ NetNews Usenet Archive 1992 #31 / NN_1992_31.iso / spool / sfnet / keskuste / politiik / 3494 < prev    next >
Encoding:
Text File  |  1992-12-22  |  4.3 KB  |  77 lines
  1. Newsgroups: sfnet.keskustelu.politiikka
  2. Path: sparky!uunet!mcsun!news.funet.fi!funic!nntp.hut.fi!saha.hut.fi!c34657b
  3. From: c34657b@saha.hut.fi (Tuomas Viljanen)
  4. Subject: Re: Marx.
  5. Message-ID: <1992Dec22.160738.16655@nntp.hut.fi>
  6. Sender: usenet@nntp.hut.fi (Usenet pseudouser id)
  7. Nntp-Posting-Host: saha.hut.fi
  8. Organization: The Nibelungenlied Incorporated
  9. References: <1992Dec18.201336.1821@jyu.fi> <1992Dec19.142127.8119@nntp.hut.fi> <1992Dec19.234107.19440@jyu.fi>
  10. Distribution: sfnet
  11. Date: Tue, 22 Dec 1992 16:07:38 GMT
  12. Lines: 63
  13.  
  14. In article <1992Dec19.234107.19440@jyu.fi> vmho@jyu.fi (Veli-Matti Hokkanen) writes:
  15. >In article <1992Dec19.142127.8119@nntp.hut.fi> c34657b@saha.hut.fi (Tuomas Viljanen) writes:
  16. >>Otetaanpas uudestaan: Jos kauppias ostaa markalla, ja myy kahdella, niin
  17. >>mista se tuotteen arvon nousu syntyy ?
  18. >>
  19. >  Ty|l{isen ty|st{. Kaupank{ynti ei uusia arvoja tuota:
  20. >  "Kapitalisti,joka tuottaa lis{arvon, ts. pumppuaa v{litt|m{sti
  21. >ty|miehist{ maksamatonta ty|t{ ja kiteytt{{ sen tavaroiksi, on
  22. >t{m{n lis{arvon ensimm{inen anastaja, mutta ei suinkaan sen vii-
  23. >meinen omistaja. H{nen on se my|hemmin jaettava se toisten kapi-
  24. >talistien kanssa, jotka suorittavat muita teht{vi{ yhteiskunnal-
  25. >lisessa tuotannossa, maanomistjien yms. kanssa. Lis{arvo siis
  26. >jakautuu useisiin osiin. Sen murto-osat joutuvat eri henkil|luo-
  27. >kille ja saavat erilaisia, toistensa suhteen itsen{isi{ muotoja,
  28. >kuten voitto, korko, kauppavoitto, maankorko yms. " (P{{oma,
  29. >7. osasto, sivu 507).
  30.  
  31. Olipas pateettista. Eli siis a) kauppias ei tee mitaan tyota ja b) hyodykkeilla
  32. on jokin sellainen absoluuttinen arvo, jota eivat maaraa markkinavoimat (eli
  33. kysynta ja tarjonta), vaan valmistamiseen kaytetty tyomaara, kuten Marx satui-
  34. lee ?
  35.  
  36. Tulehan jo tanne reaalimaailmaan sielta satujen maailmastasi. Sina olet siis
  37. valmis kirkkain silmin myontamaan, etta kauppias ei saisi lisata hyodykkeen
  38. hintaan niita kuluja, jotka hanelle aiheutuvat hyodykkeen hankkimisesta,
  39. valittamisesta, markkinoinnista, mainostamisesta, pakkaamisesta, varastoinnis-
  40. ta, myyntihenkilokunnan palkoista jne, silla kauppiashan ei itse tee mitaan
  41. tyota (eika myyjillekaan nainollen saa maksaa mitaan palkkaa, silla hekaan
  42. eivat tee mitaan tyota), eivatka nama kulut mitenkaan kasvata hyodykkeen 
  43. todellista arvoa ? Siis myyntityo ei ole mitaan todellista tyota, eika siita
  44. saisi maksaa palkkaa, eika myyntityon kustannuksia saisi lisata tuotteen
  45. hintaan ? Eli tuotteen myyntihinta ei ole sama kuin sen $-arvo (= se rahamaara,
  46. jonka ostaja on valmis maksamaan saadakseen ko. tuotteen) ?
  47.  
  48. Hyodykkeilla itsellaan ei ole _mitaan_ absoluuttista arvoa. Hyodykkeen arvo
  49. maaraytyy yksinomaan sen saatavuuden (tarjonnan) ja haluttavuuden (kysynnan)
  50. suhteesta. Hyodykkeeseen kaytetty tyon arvo on tasmalleen se rahamaara, jonka
  51. tyonantaja maksaa tyolaiselle bruttopalkkana, ei yhtaan enempaa eika yhtaan
  52. vahempaa. Tata on turha menna mitenkaan mystifioimaan. Vai kuinka sitten
  53. selitat, etta esim. kestokulutushyodykkeiden arvo alenee yleensa ian mukana,
  54. (selitys: uudet tuotteet ovat vanhoja halutumpia, siksi ne ovat kalliimpia),
  55. jos kerran hyodykkeella olisi absoluuttinen arvo, joka riippuisi tyosta ?
  56.  
  57. Enta kumpi tuottaa tehtailijalle enemman lisaarvoa: tutkija/tuotekehittelija,
  58. joka tyoskentelee yhtajaksoisesti laboratoriossa 8 h paivassa (miinus ruoka-
  59. ja kahvitauot), jotta saataisiin aikaan paermpia tuotteita, vaiko duunari, 
  60. joka napsauttaa koneen paalle ja pois pari kertaa paivassa ja hommien kusiessa 
  61. painaa halytysnappia kerran sadassa vuodessa ? Enta jos tutkija sattuukin 
  62. olemaan firman omistaja ? Enta tietokoneohjelmien laatija vaiko disketti-
  63. kopiokoneen kayttaja ? Kirjailija vaiko kirjanpainaja ?
  64.  
  65. Elammeko todellakin viela ammattitaidottoman tyovaestolauman orjuuttamisen
  66. ja manufaktuurien aikaa (jota ei milloinkaan edes ole ollut) ? Vai onko maailma
  67. ja maailmantalous muuttunut yhtaan Marxin paivista (jiota han ei edes kuvaa
  68. rehellisesti, vaan heittaa omiaan sekaan) ? Oliko lainaamasi teksti lainkaan
  69. objektiivista tiedetta, vaiko fanaatikon kynasta ?
  70.  
  71. Kahdeskymmenes (ja toivottavasti viimeinen) kerta: Miksi marxismi romahti ?
  72.  
  73.   ++ Tuomas Viljanen                     ++ For a battle like Crecy, you do ++
  74.   ++ Lahderanta 20 A 19                  ++ not need a military genius like ++
  75.   ++ SF-02720 Espoo FINLAND              ++ Edward III. All you need is an  ++
  76.   ++ 358-0-592175 or c34657b@saha.hut.fi ++ idiot like Duke of Alencon.     ++
  77.