BB AA SS I CC B B A A S I C BB AAAA S I C B B A A S I C BB A A SS I CC + +++ + K [ [ N T [ J [ === === CC I SS A A BB C I S A A B B C I S AAAA BB C I S A A B B CC I SS AA BB
vai onko sittenk[[n? Juttua Amerin basic k[[nt[j[st[
Markkinoilla on muutamia basic k[[n-t[ji[ kuusnelosta varten. Yksi niist[ onper[ti t[ysin suomalainen, nimitt[in A- mersoftin basick[[nt[j[.
Jos joku ei satu tiet[m[[n mit[ k[[nt[j[ tekee, kerottakoon se t[ss[. K[[nt[j[ k[[nt[[ basic ohjelman (jos se on basick[[nt[j[) konekielelle tai jol- lekin sekakoodille. Amerin k[[nt[j[n on siin[ hyv[, ett[ se k[[nt[[ t[ydellisel-le konekielella, kun esim. Petspeed te- kee basukin ja konekielen sekasotkua.
Kuten jo mainitsen tekee Amer t[y- dellist[ konekielt[, mik[ onkin hyv[ a- sia. T[m[n tekee mahdolliseksi se, ett[ Amer ei k[sittele kuin muutamia k[skyj[,joka onkin sitten huono juttu. Ohjelman pit[[ koostua n[ist[ muutamasta k[skyst[ja ne pit[[ olla tarkasti oikeissa muo- doissa (esim. muoto "if a=b then 10" ei k[y, vaan pit[[ kirjoittaa "if a=b then goto 10").
Amerin ymm[rt[m[t k[skyst ovat: end,goto, gosub, return, ifthen, sys, print,input, let, rem, poke ja joukko funkti- oita (esim. chr$, peek, rnd (ei kuiten- kaan tab tai spc)). Huomasit varmaan, ett] valikoima varsin pieni, mutta kyl-l[ niill[ p[rj[[.
Ohjelman v[[nt[min Amerilla k[[nnet-t[v[ksi on alussa varsin tuskallista puuhaa, sill[ ohjekirjassa ei kovin sel-v[sti esitell[ kaikkia kiellettyj[ ra- kenteita (esim. eri suuri kuin (<>) -ra-kennetta ei voi if-lauseissa k[ytt[[). Lis[ksi ohjelmaan tuppaa aivan vaisto- maisesti l[tkim[[n kiellettyj[ k[skyj[, etenkin for next -rakennetta. Amer il- moittaa yst[v[llisesti n[ist[ virheist[,k[[nn\st[ tehdess[. Silloin ei auta muu,kuin heitt[[ virrat poikki, ladata oh- jelma, tehd[ korjaus, ladata k[[nt[j[, yritt[[ uudelleen k[[nt[mist[ ja toivoa ettei ohjelmassa ole enemp[[ kiellettyj[juttuja. Kun on kymmenkunta kertaa yrit-t[nyt k[[nt[[ ohjelmaa, eik[ viel[k[[n onnistu, rupeaa hermot menem[[n. Kun oh-jelman viimein saa konekieliseen muotoonunohtaa helposti vaikeudet, sill[ on se sent[[n paljon parempi kuin basic ohjel-ma.
Kunhan on muutaman ohjelman Amerillak[[nt[nyt ei vaikeuksia en[[ esiiny niinpaljon. Kohtalaisen nopeasti oppii Ame- rin vaatiman ohjelmointityylin, vaikka se tapahtuukin "kantap[[n kautta". K[s- kyt, joita Amer ei ymm[rr[ on korvatta- vissa joko hieman sekavammilla ohjelma- rakenteilla tai konekielisten rutiinien k[yt\ll[. Ruutiineja voi tehd[ itse, jososaa, tai voi k[ytt[[ koneessa valmiiksiolevia, mutta t[ll\in on syyt[ muistaa seuraavaa: poket akkuun, x- ja y-rekis- teriin ei yleens[ toimi k[[nn\ksen j[l- keen, koska Amer k[[nt[[ poket niin, et-t[ ne muuttavat kyseisten rekisterien arvoja.
Pomppu
T[ss[ Flopyssa on Amerilla k[[nnettypeli, Pomppu, ja sen alkuper[inen basic versio. Ensimm[isen[ huomio kiinnittyy ohjelmien pituuteen, k[[netty versio on muutama blocki pidempi. Pituuden lis[ys ei ole mik[[n vakava juttu (esim. Pet- speed saattaa lis[t[ pituutta usealla kymmenell[ blockilla). Jos kokeilet pe- lata molempia huomaat hyvin t[rke[n sei-kan: k[[netty on huomattavasti nopeampi,kuin basic. Nopeusero on valtava!
K[[netty[ versiota on hieman editoi-tu konekielimonitorilla. Aiemmin esite- tyst[ syyst[ on ohjelman lopussa olevat poket x- ja y-rekistereihin jouduttu muuttamaan k[[nn\ksen j[lkeen. T[st[ e- ditoinnista johtuvat ne muutamat "nopit"ohjelmassa (siis konekieli versiossa). Normaalisti ei Amer niit[ viljele.
Loppukomentti
Amer on varsin mukava, nopeaa koodiatekev[, konekielik[[nt[j[. Sen asettamatehdot basic ohjelman suhteen eiv[t ole ylivoimaisia, vaan niihin tottuu melko pian. Kannattaa k[ytt[[.
