• Sir Vilin käytöskurssi
• Salainen koiranpentu
• Tuomas Tossavaisen hämärä menneisyys
• Kaikki Tuulan kirjoittamat kirjat
  Lista kirjoista tehdyistä kaseteista ja videoista

(Julkaisusta "Pirkanmaalaisia nuorten kirjailijoita 1993", Suomen Nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto)

Syntynyt 22.3.1951 Kymissä

Perheeseeni kuuluvat aviomies (naimisiin menin vuonna 1971) ja kolme poikaa. Mitään kunniallista ammattia minulla ei ole, eli olen päätoiminen kirjailija. Pienenä aioin ryhtyä isona opettajaksi. Vähän isompana aioin isona tulla kirjailijaksi tai kirjastonhoitajaksi... Nyt aion isona mummoksi... sitten joskus.

Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Karhulassa tehtaan työläisen tyttönä. Yloppilaaksi pääsin Karhulan yhteiskoulusta vuonna 1970. Sen jälkeen työskentelin jonkin aikaa kirjastossa. Tampereen yliopistossa opiskelin suomen kieltä, kirjallisuutta ja tiedotusoppia. Valmistuin humaanististen tieteiden kandidaatiksi (HuK) vuonna 1975. Olen tehnyt elämäni varrella erilaisia tilapäistöitä aina lennonjohtoapulaisesta opettajaan. Päätoiminen kirjailija olen ollut vuodesta 1978. Harrastuksiani ovat intohimoinen lukeminen, intohimoinen lenkkeily ja sairaalloisen intohimoinen avantouinti... Kirjoitan koska rakastan kirjoittamista, enkä ilman sitä tulisi toimeen. Se on minulle kuin huume... melkein.

Luonteeltani olen suulas, ailahtelevainen kameleontti. Sinisilmäinen idealisti ja juoruileva touhottaja. Mielelläni luen muiden kirjailijoiden töitä. Jorge Amandon, John Steinbeckin, Astrid Lindgrenin, Erno Paasilinnan, Jorma Ranivaaran, Raija Siekkisen, Parkkisen Jukan ja kymmenien muiden kirjoista innostun niin, että tahtoisin välttämättä jakaa lukukokemuksen jonkun muun innostuneen kanssa.

Koulussa olin huolimaton, pihtipolvinen, rillipäinen räpätäti. En osannut laulaa, voimistelin kuin puuhevonen, virkkaamani pannulaput muistuttivat pipoa. Kun olin neulonut kymmenen senttiä kaulaliinaa, venytin sen puolimetriseksi ja juoksutin opettajan nähtäväksi. Mutta rakastin sairaalloisesti koulunkäyntiä. Kun minulta leikattiin umpisuoli 10-vuotiaana, halusin välttämättä lauantaina sairaalasta mennä vielä yhdeksi tunniksi kouluun. Lempikouluaineeni oli ainekirjoitus. Miksikö? Siksi!

Hah, pahin moka? Kuka niitä haluaa muistella? Minä mokaan melkein aina, koska olen aikamoinen rääväsuu. Elämäni hurjimmat kokemukseni ovat omien poikieni syntymät. Sellaista ei pysty sanoin kuvailemaan edes kirjailija.

Paheeni on päällepäsmäriys, kaikentietävyys... syöppöys... juoruilu..

Hyve? Voi niitähän on! Siis rakastan kaikkia ihmisiä... kunhan he tekevät, niin kuin minä tahdon. Pyrin pitämään sanani, mutta periaatteet ovat luopumista varten. Jo pikkuveljeni aikoinaan väitti, että hänen isoveljensä vei hänen periaatteensa mukanaan Ruotsiin muuttaessaan sinne. Sellainen periaatteeton suku...

Mielimusiikkiani on mikä tahansa, kunhan se soi taustalla ja kunhan saan sen itse valita mielialan mukaan. Hypnotisoidun Leonard Cohenista, J. Karjalaisesta, Albinonin Adagiosta, Loirin Leino-tulkinnoista. Sanalla sanoen, sangen sekava musiikkimaku.

Lempiruokaa eli janssonin kiusausta syön ähkyyn asti, lisäksi karjalaista rusupiirakkaa, uuniperunoita valkosipulivoilla, kreikkalaista salaattia, Big Mac...

Lemmikkieläimeni? No, akvaariokaloja meillä oli, mutta ne mokomat ottivat ja kuolivat. Koirasta olen ikäni haaveillut. Ja vihdoin tuo toive on täyttynyt. Perheemme nimittäin kasvoi jokin aika sitten leonbergin koira Santun ansiosta tosi suureksi.

Suosikkilukijani on sellainen, joka luulee, että olen saanut jostain selville hänen salaiset juttunsa ja kirjoitan juuri hänestä. Se pistää uskomaan, että olen tavoittanut sen, mihin pyrinkin. Sellainen, joka spontaanisti tulee maininneeksi jonkin mielestään osuvan kohdan kirjastani, ja se osuva kohta on juuri sellainen, josta itse olen melkein hurmioitunut sen keksiessäni. No jaa, tämä viimeinen taisi olla enemmänkin teoreettista...