Katri lΣmmitti Zorkille maitoa ja sekoitti siihen kaurahiutaielta. Zorki lipitti Innokkaasti aamiaisensa ja pissasi ja kakkasi kiitokseksi lattialle.

Katri siivosi jΣljet ja alkoi sitten laskea rahojaan.
Oli aika hakea kaupasta koiranruokaa. Onneksi hΣn oli lukenut kaiken koirien hoidosta. HΣn pukeutui ja kietoi Zorkin villatakkiin ja ty÷nsi sen koululaukun pohjalle. Vetoketjun hΣn jΣtti tietysti auki, jotta koira voi hengittΣΣ.
HΣn juoksi kauppaan ja osti pennuille tarkoitettua muonaa. Sitten hΣn ulkoilutti Zorkia hetken puistossa. Pentu oli niin arka, ettei se yrittΣnytkΣΣn livistΣΣ.

Kun Σiti tuli kotona kΣymΣΣn, piilotti Katri Zorkin siksi aikaa vaatehuoneen perΣlle. SieltΣ ei vikinΣ kuulunut. SiellΣhΣn Zorki voi vastakin ruveta asumaan, Katri keksi.
- Onpa sinulla punaiset posket, kuume taitaa nousta, Σiti huolehti. Katrista tuntui pahalta. HΣn yritti tunnustella, josko hΣnellΣ olisi edes pikkuisen oikeaa kuumetta, mutta hΣn tunsi itsensΣ varsin reippaaksi ja hyvΣkuntoiseksi.

Nyt pysyt vuoteessa, kunnes minΣ tulen,Σiti komensi lΣhtiessΣΣn.

Katri haki Zorkin vaatehuoneesta ja antoi sen juoksennella lattialla. Sen pienet kynnet rapisivat kuin hiirellΣ, kun se yritti luistella liukkaalla parketilla. Katri heitti sille pehmeΣΣ palloa ja ajatteli, ettΣ elΣmΣ oli aivan kuin sellaisissa kirjoissa, joissa tytt÷ ja koira ovat erottamattomat.
Vasta kun Zorki nukahti, Katri ajatteli: - Kuinkahan tΣssΣ vielΣ kΣy?