modiromppu

home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search

/ modiromppu / modiromppu.iso / DEMOS / ISO_SM.ZIP / SAMI_DUO.NFO < prev

Wrap

Text File | 1997-03-08 | 25KB | 458 lines

0. HAKEMISTO - 0. Hakemisto - 1. Saamelaisnuoret - ├0 Vaatimukset ja tekninen lautakunta - ├1 Tekijät makeat - ├2 Terveiset hienot - ├3 Kiitos suuri - └4 Alkuperäinen file-id.diz - 2. ISO - 3. Juhani ja Lea Maggan porotila - 4. Tervetuloa kotaamme! - 5. Pitäjäruoka poronlihakastike - ├0 Ainekset - ├1 Valmistus - └2 Sipulipottuvoi - 6. Poronpurijat - 7. Saamelaiset pohjolan alkuperäiskansa - 8. Suomen saamelaiset ja saamelaisalue - ├0 Johdanto - ├1 Saamelaisten historia - ├2 Saamelaisten elinkeinot ja maanomistus - ├3 Saamen kieli ja joukkotiedotus - ├4 Kirkolliset olot - ├5 Kouluopetus - ├6 Kertova perinne, käsityö ja taide - ├7 Kansallinen identiteetti ja kansainvälinen yhteistyö - ├8 Poliittis-hallinnollinen asema - └9 Tulevia näkymiä 1. SAAMELAISNUORET 1.0 Vaatimukset ja tekninen lautakunta: Tämä demo on tehty ihan vain ja ainoastaan Juhla IV:tä sekä sen jälkeisiä hetkiä varten. Yritimmekin optimoida demon toimimaan parhaiten mahdollisim- man samantapaisessa systeemissä kuin compokone oli. Demo toimii vaikkapa 486:ssa koska sillä se on tehty mutta saattaa sekoilla. Eli P90:stä eteen päin saattaa demo jo makeillakin toimivuudellaan. Koneen muistiresursseista demo haukkaa huikeat 580 kilotavua perusmuistia sekä megan kokoisen EMS-palan musiikkia varten. Siis DOS:issa, jos käytät muita käyttixii nii joku muu, mikä. Oltais käyetetty 256*256*256 resoluutio- ta mutta säännötpä kielsivät eli perus-MCGA on ainoa vaadittava näyttökort- tielementti. Optimointimme on tapahdutettu GUS:illa mutta myös SB:llä sekä että PAS:lla kuin myös WWS:llä pärjääpi. Demo ei käytä minkään kummoista PModea, mikä sinänsä ei ihmetyttäne ketään. Musaplayerinä on Midas joten kiitoksia kukkia sen tekijöille. Jos saat nyt aikaan jotain niin kummallista että demo ei käynnisty, niin se johtuu jostain.. ainiin äänikorttiajrit pitää olla ladattu, samoin joku EMS handleri. Muusta se nyt ei voi oikein olla kiinni.. vai?-) Demoa / sen tiedostoja ei saa muutella, eikä demon kopioimisesta saa pyytää rahaa enempää kuin kohtuullisen määrän jos sen laittaa esimerkiksi jollekin kokoelma-cd:lle. Jos joku on mennyt vaihtamaan file_id.dizin niin ole ystävällinen ja vaihda se takasin. Se alkuperäinen on myöhempänä tässä infossa. 1.1 Tekijät makeat - Koodi & design: Paavi - Koodi: Oma - Piirtely: (Skannattu) - Musiikki & design: Ihminen - Musaplayeri: (Midas) 1.2 Terveiset hienot - Brainless Coders! - PwP - Orange - COC - C00l Productions - Complex 1.3 Kiitos suuri - MyPa - Oktavuohta - Venäjän Mafia Ry. - Lea Magga - Inarin kunta - Raja-joosepin väki 1.4 Alkuperäinen file-id.diz ·-────── · ─────--· ■ █ ·■▄███▄·■▄███▀■·▄███▄■· ░█▓ █▓▒░ █░ ▓█ ▒█▒ ▀███▄ █▒ ▒█ ▓█░ ░▒▓█ █▓ ░█ ·■▀███▀·■▀███▀■·▀███▀■· █ · ■ · │ · │ │ Saamelaisnuoret │ │ │ │ Juhla 4 │ │ release │ ╘═════════════════════════╛ ·-──────--· 2. ISO ▄▄▄▄■ ▄▄▄▄▀■ ░░ ■▀▄▄████▀ ░▄█▀▀ ▀█ ░▄█▄████▄▀■ ■▀▐██▌ ░▐█▌ ▄ ▀■ ██▀▒░░▐▀███▄ ▄ ██ ▒▓▀█▄▄ ▀■ ▐█▌░▓▒░▐ ▀██▌ ▌ ▐░▐█░ ▒▄ ▀██▄ ▀█ ░▒▄█▄ ▐▌▌ ░▐░▐█ ■░░▌ ░░▀█ ░▌▌ ░▀ █▌ ░▓▄ ██▌ ▐▄░ ■ ▒░▐▌ ▐▄░ ■ ░░ ▐█▌ ■▄▒ █▀█ ▀█▄▄░▓▄█▌ ▐█▌░░ ▀▄░░ █▌▌ ░ █▄▐▌▄█▌ ░ ▀███▌▌ ▐█▄░ ▄█▀ ■ ░▐███▀███▄▄▄■ ░▒▀ ▌ ▐ ▀██▄▄█▀░▒ ▐▀▀▌ ▀▀██▀ ░ ▐▌ ░ ░░ ▄ ░▀▀ ▐ P!░ www.sci.fi/~phobia/iso/ 3. JUHANI JA LEA MAGGAN POROTILA Juhani ja Lea Maggan Porotila sijaitsee Ivalojoen tuntumassa, Huuhkajan idyllisessä kylässä, lentokentän tien varressa. Se on vanhaa poronhoito- aluetta, joka on säilyttänyt lapinkylälle tyypillisen ilmeensä. Ivaloon on matkaa n. 10 km ja Saariselän matkailukeskukseen n. 30 km. Isäntäväki, saamelaiset Juhani ja Lea Magga, järjestävät tilauksesta talvisaikaan, oman työaikansa salliessa, mahdollisuuden tutustua porotilan arkeen ja saamelaiseen kulttuuriin kotaillan merkeissä. Heillä on vankka tuntemus poronhoidosta niin käytännössä kuin hallinnossakin. Lisäksi Lea Magga on entisiä jutaavia saamelaisia, joten hänellä on elävät, omakohtaiset muistikuvat tämän alkuperäiskansan nykyisin jo väistyneestä vaeltavasta elämäntavasta. Porotilalla pääsee tutustumaan myös pienimuotoiseen lihanleikkaamoon. Poronlihaa on myytävänä eri muodoissa, myös kuivattuna. 4. TERVETULOA KOTAAMME! Pihapiirissämme on suuri kota, jossa voitte kahvistella kanssamme tai viettää leppoisan kotaillan. Istumme nuotiotulen loisteessa porontaljojen päällä ja kerromme Teille poronhoidosta ja kulttuuristamme. Seurustelun lomassa tarjoamme poronlihaa, jonka kukin voi paistaa tikunnokassa mieleisekseen. Lopuksi keitämme höyryävät nuotiokahvit. 5. PITÄJÄRUOKA PORONLIHAKASTIKE 5.0. Ainekset: - 400g poronlapaa - 40g margariinia - 1 sipuli 4-5 rkl ruisjauhoja - 6 maustepippuria - 5-6dl vettä 5.1. Valmistus: - Ruskista parin sentin lihakuutiot rasvassa. - Sekoita joukkoon jauhot ja sipulisilppu. Sekoita pari minuuttia ja lisää vettä vähän kerrallaan koko ajan tehokkaasti sekoittaen. - Lisää pippurit ja suola. Anna kastikkeen kiehua hiljalleen, kunnes liha on pehmeää. 5.2. Sipulipottuvoi: - Valmista tavallinen perunasose ja mausta se maidossa keitetyllä sipulisilpulla ja voilla. 6. PORONPURIJAT Poronpurijat on Utsjoen kirkonkylässä toimiva yritys, joka vie matkaili- jan tutustumisretkille saamelaiskulttuuriin. Ohjelmapalvelujen lisäksi Po- ronpurijat huolehtii vatsasi hyvinvoinnista. Valmistamme ateriat ja retki- eväät tilauksesta ja raaka-aineina käytämme paikallisia tuotteita. Haluatko nähdä poroerotuksen Suomen pohjoisimmalla erotusaidalla? Voit haastatella poromiehiä ja halutessasi vaikkapa ostaa heiltä suoraan poronlihaa. Petteri Vallen porotilalla voit osallistua töihin ruokkimalla aitauksessa olevia po- roja. Voit myös kokeilla porolla ajamista lähimaastossa. Poronpurijat opas- taa sinua myös lohenpyynnin saloihin. Ota Petterin tekemät ottiperhot ja saalis onkin enää miehestä kiinni! Tervetuloa - Buresboahtin! 7. SAAMELAISET POHJOLAN ALKUPERÄISKANSA Saamelaiset (saameksi "sapmelas") ovat Euroopassa alkuperäiskansaa kuten Grönlannin inuitit (eskimot). Saamelaisia on yli 75 000 henkeä. Heillä on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisten asuttama alue (saameksi "Sapmi") ulottuu Keski-Norjasta ja Ruotsista Suomen pohjoisosan yli Kuolan niemimaalle. Sapmi jakautuu Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän valtion alueelle. Alkuperäiskansoiksi lasketaan kansat, joiden esivanhemmat ovat asuttaneet aluetta sen valloituksen tai asuttamisen aikaan tahi jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista. Lisäksi kansalla tulee olla omaperäisiä sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia instituutioita ja sen tulee itse pitää itseään alkuperäiskansana. Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa saamelaiseksi katsotaan henkilö, joka itse pitää itseään saamelaisena ja jolle saamen kieli on äidinkieli tai vähintään yhden hänen vanhempansa tai isovanhempansa äidinkieli. Suomessa saamelaiseksi lasketaan lisäksi henkilö, joka on eräisiin virallis luonteisiin asiakirjoihin merkityn nk. lappalaisen jälkeläinen. Yli puolet saamelaisista puhuu saamen kieltä. Saamen kieliä on useita eivätkä eri kieliryhmiin kuuluvat saamelaiset yleensä ymmärrä toisiaan. Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa pääkielenä on pohjoissaamen kieli. Norjassa asuu yli 40 000 saamelaista, Ruotsissa 15 000 - 25 000, Suomessa vajaa 7 000 ja Venäjällä 2 000. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan edustuselimet, joilla on neuvoa-antava asema. Norjassa ja Ruotsissa poronhoito sivuelinkeinoineen on saamelaisten erityinen oikeus. Suomen laki ei enää tunnusta saamelaisille erityistä asemaa perinteisiin elinkeinoihinsa. Suomessa ja Norjassa saamen kielellä on mahdollista asioida viranomaisessa. 8. SUOMEN SAAMELAISET JA SAAMELAISALUE 8.0. Johdanto: Suomessa saamelaisia (ks myös lappalainen) on vajaa 7 000 henkeä. Heistä yli 4 000 asuu saamelaisten kotiseutualueella, joka rajoittuu Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Alue on 35 000 km2 suuruinen. Siihen sisältyy erityinen koltta-alue toisen maailmansodan jälkeen Suomeen muuttaneille kolttasaamelaisille. Saamelaiset muodostavat nykyään kolmasosan alueensa koko väestöstä. Vielä ennen toista maailmansotaa heitä oli noin puolet väestöstä. Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmis- tönä, muualla vähemmistönä. Saamelaisten elinkeinot, asumistaso ja sosiaa- liset olot ovat viime vuosina lähentyneet pääväestön vastaavia oloja. Saamelaisten esi-isiä kutsutaan vanhastaan virallisessa kielenkäytössä lappalaisiksi. Lappalainen tarkoitti Suomessa henkilöä, joka harjoitti pää- elinkeinoikseen lappalaiselinkeinoja - poronhoitoa, kalastusta ja metsästys- tä - alueella, jonka hän pysyvästi omisti ja josta hän maksoi valtiolle maaveroa. Nykyään nämä lappalaisten vanhat alueet kuuluvat Suomen valtion hallintoon "valtionmaina", joilla poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä saavat harjoittaa kaikki paikalliset asukkaat. 8.1. Saamelaisten historia: Saamelaisten historia on Suomessa ja pohjoismaissa esitetty yleensä erilai- sena kuin saamelaisten menneisyys edellyttää: pääväestön asemaa on korostet- tu ja saamelaisten asemaa väheksytty. Saamelaisten historian perustaksi on kuitenkin tiedossa riittävästi arkeologista, biologista ja kielitieteellistä tietoa sekä asiakirjoja, perinnettä ja kirjallisuutta. Saamelaiset ovat bio- logisesti eurooppalaista alkuperäisväestöä, johon on sekoittunut muita väes- töjä. Saamelaisilla ja suomalaisilla on yhteinen kantakieli. Ajanlaskumme alkuun mennessä saamelaiset ja suomalaiset erosivat kielellisesti ja alueel- lisesti toisistaan. Saamelaiset harjoittivat kalastusta, metsästystä ja pie- nimuotoista poronhoitoa Laatokasta Jäämerelle ja Vienanmereltä Kölivuoris- toon ulottuvalla alueella. Saamelaisen perimätiedon mukaan saamen kansa on muodostunut useiden peräkkäisten asutusaaltojen seurauksena. Saamelaisilla, joita kutsuttiin vuodesta 325 eKr 1100- luvulle jKr kreikaksi "phinoi" ja latinaksi "fenni", oli omia yhteiskuntia Niissä he kehittivät elinkeinojaan, uskontoaan, ornamentiikkaansa, metallinvalua ja kauppaa. Saamen kielet eriy- tyivät tuolloin toisistaan. Vuosien 1251-1550 välillä Sapmi- aluetta ympä- röivät valtiot Norja, Venäjä (Novgorod) ja Ruotsi sopivat keskenään rauhas- ta, rajoista ja verosta saamelaisten (lappalaisten) alueiden osalta. Suomen alue kuului tuolloin Ruotsin valtioon ja katoliseen kirkkoon, joihin liitet- tiin myös Lapinmaa. Ruotsin Lapinmaan ulottuvuus määräsi Ruotsin myöhemmät aluevaatimukset Jäämerelle saakka. Kuolan niemimaan kolttasaamelaiset tuli- vat ortodoksisen kirkon ja Venäjän (Novgorod) valtapiiriin, joka ulottui ve- rotuksellisesti koko Norjan Finmarkin (Lapinmaan) alueelle. Moskovan tsaarit antoivat koltta lappalaisille suojeluskirjeitä maista, vesistä ja veroista maakirjojen ja maanomistuksen mukaan. Ruotsin vallan ajan (1551-1808) lappa- laiset olivat talonpoikiin rinnastettava kansalaisryhmänä oikeuksineen ja velvollisuuksineen. He harjoittivat lapinkyliensä rajojen sisällä pääelin- keinojaan poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä rakentamatta taloja ja vil- jelemättä alueitaan. Lappalaiset omistivat pysyvästi maansa ja vetensä, joista he maksoivat valtiolle lapinveroa. Lapinmaan kartoituksen mittakaava- na oli "lappalainen peninkulma" (ks sisäkannen kartta). Vuonna 1602 lappa- laisille myönnettiin valtiopäiväedustus ja Ruotsin kuningas oli myös "Norr- lannin lappalaisten kuningas". Lappalaiset kuuluivat osana Ruotsin oikeus- laitokseen, hallintoon ja kirkkoon. Vuonna 1751 Ruotsi ja Norja kielsivät rajasopimuksessaan lappalaisia "omistamasta veromaata" useammassa kuin yh- dessä valtiossa. Ruotsin vallan loppuajoilta itsenäisen Suomen aikaan (1760-) lappalaisilla oli valtiossa lähinnä ve vollisuuksia. Aluksi heidät vapautettiin valtiopäiväedustuksesta. Vuonna 1808 Venäjä valloitti Suomen, joka säilytti entisen oikeusjärjestyksensä. Tämän jälkeen sovittiin Ruotsin, Norjan, Suomen ja Venäjän kesken valtakunnanrajoista lapinkylien alueilla. Vuonna 1917 Suomi itsenäistyi. Lappalaisten oikeudet maahan ja veteen eivät ilmene nykyisestä lainsäädännöstä, koska hallitus ei ole kahteensataan vuo- teen tehnyt valtiopäiville lakiesitystä näistä oikeuksista. Metsästävien lappalaisten kulttuurin taloudellinen perusta tuhottiin hävittämällä tär- keimmät riistaeläimet majava ja peura. Riistan vähetessä lappalaisten aluei- denkäyttö romahti, heidän maaveronsa pienenivät ja ne lakkautettiin kokonaan lailla vuonna 1924. Samalla lappalaiset poistettiin kiinteistöluetteloista. Heidän oikeudet "unohdettiin" ja heidät kuvattiin kirjallisuudessa siten kuin siirtomaakaudella kuvattiin alkuasukkaita yleensä. Lappalaisten "käyt- tämättömille" alueille muutti uudisasukkaita, jotka saivat oikeuksia maihin ja vesiin. Osa lappalaisistakin perusti uudistilan omalle maalleen. Uudisti- loille erotettiin omat maat ja vedet ennen 1980-lukua. Valtio alkoi määrätä omistajana tilojen ulkopuolella olevista "valtionmaista" ilman tiedossa ole- vaa laillista perustetta. Perusteeksi esitettiin se, että "valtionmaat" ovat aina kuuluneet valtiolle, koska niiltä on puuttunut omistaja (res nullius). "Valtion omistamille maille" perustettiin suojelualueita tilanteessa, jossa korkein oikeus ei pitänyt valtiota maanomistajana. Nykyään valtio käyttää, luovuttaa ja vuokraa "valtionmaata" ja sulkee saamelaisia pois sen käytöstä eri suhteissa. Kolttalappalaisten eräät alueet luovutettiin toisen maailman- sodan jälkeen Neuvostoliitolle, jolloin osa kolttalappalaisista muutti siir- tolaisiksi Suomeen. 8.2. Saamelaisten elinkeinot ja maanomistus: Saamelaisten kulttuuri perustuu omaan alueeseen ja sen luonnon tuoton moni- puoliseen ja kestävään käyttöön kansan perustarpeiden tyydyttämiseksi. Saa- melaisen luonnonkäytön edellytyksenä on ollut luonnon ja eläinten käyttäyty- misen vuosituhantinen tunteminen ja valta päättää luonnon käytöstä. Poron- hoito, kalastus ja metsästys sekä luonnonvaraisten tuotteiden keräily ja kä- sityöt ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Niitä harjoitetaan yhdis- telmäelinkeinona toisinaan myös pienimuotoisen maatalouden ohella. Poronhoi- dolla on saamelaisille suurin kulttuurinen ja taloudellinen merkitys. Noin 40% saamelaisista elää näistä elinkeinoista saamelaisten kotise utualueella. Saman verran saa elantonsa palveluelinkeinoista. Perinteisten käsitöiden valmistus (saameksi "duodji") ja matkailu tuovat monelle lisäansiota ja joillekin pääasiallisen toimeentulon. Saamelaisille ja saame laiskulttuuril- le työllisyys kotiseudullaan on tärkeä asia, koska se säilyttää saamelais- asutusta. Saamelaisten kotiseutualue jakautuu tilojen yksityisiin alueisiin (10 %) ja "valtionmaahan" (90 %). Saamelaiset harjoittavat omistamillaan ti- loilla maa-ja metsätaloutta ja jonkin verran kalastusta. Poronhoitoon, ka- lastukseen ja metsästykseen käytetään kuitenkin pääasiassa tilojen ulkopuo- lella sijaitsevaa "valtion maata". Suomen laki ei tunnusta saamelaisille mitään erityistä oikeutta maankäyttöön "valtionmaalla" perinteisten elinkei- nojensa harjoittamiseksi. Suomen poronhoitoalue käsittää sekä saamelaisten kotiseutualueen että alueita siitä etelään. Noin 40 % (100 000) kaikista po- roista on saamelaisten kotiseutualueella. Näistä saamelaiset omistavat 85 %. Poro kuuluu sille omistajalle, jonka merkki on leikattu poron korviin. Porot laiduntavat ympäri vuoden luonnossa "paliskunnaksi" kutsutuilla aidatuilla alueilla (1 000 -5 000 km2). Saamelaiskulttuurin aineellinen perusta tuhou- tuu koko ajan oikeudellisesti epäselvässä tilanteessa. Saamelaiset ovat toistuvasti vaatineet valtiolta maittensa palauttamista ja eduskunta odottaa asiasta lakiesitystä. Tässä tilanteessa hallitus sallii saamelaisten koti- seutualueella vapaan taloudellisen kilpailun ja sulkee alueita ja luontoa saamelaisten käytön ja käyttötapojen ulkopuolelle. Saamelaiset vieraantuvat esi-isiensä maista ja vesistä sekä niiden käytöstä kulttuuriinsa kuuluvalla tavalla. 8.3. Saamen kieli ja joukkotiedotus: Saamen kielet ovat suomen kielen sukukieliä. Suomessa on käytössä kolme saa- men kieltä. Noin puolet saamelaisista puhuu äidinkielenään saamea. Pohjois- saamen kieltä käyttää 70 % ja inarin- sekä koltansaamea kumpaakin noin 15 % saamenkielisistä saamelaisista. Suuri osa saamelaisista on kirjoitustaidot- tomia äidinkielellään, jota on opetettu kouluissa vasta viime aikoina. Saa- men kielellä on mahdollista asioida viranomaisissa erityisesti saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaisradio lähettää päivittäin ohjelmaa saamen kie- lellä omalla kanavallaan. Suomessa julkaistaan kuukausittain Sapmelay-nimis- tä pohjoissaamenkielistä lehteä. Tänne leviävät myös Norjassa painetut poh- joissaamenkieliset sanomalehdet Min äigi ja yuuu. Luonnonilmiöitä ja luoma- kuntaa kuvaa saamen kielessä monipuolinen sanasto, jota voidaan käyttää sel- laisenaan myös tieteellisten luokitusten välineenä. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1992 lähtien lain turvaama oikeus käyttää saamen kieltä viranomai- sissa suullisesti ja kirjallisesti sekä saada vastaus samalla kielellä. Saa- melaisten kielelliset oikeudet perustuvat kuitenkin kääntämiseen ja tulk- kaukseen, mikä ei turvaa saamen kielen tulevaisuutta. 8.4. Kirkolliset olot: Saamelaiset kuuluvat evankelis-luterilaiseen kirkkoon paitsi kolttasaamelai- set, jotka ovat ortodokseja. Saamelaisten kotiseutualueella evankelis-lute- rilaisen kirkon kirkolliset toimitukset kuten kaste, vihkiminen ja hautaus tulee vaadittaessa toimittaa saamen kielellä. Tällä kirkolla on myös saame- laispappi, joka pitää saamenkielisiä jumalanpalveluksia. Uuden kirkkolain mukaan on mahdollista perustaa saamelaisten kotiseutualueelle yksikielinen saamenkielinen seurakunta tai kaksikielinen suomalais-saamelainen seurakun- ta. 8.5. Kouluopetus: Saamen kielelle luotiin virallinen asema peruskoulussa 1980-luvulla. Nykyi- sen lainsäädännön mukaan saamelaisten kotiseutualueen peruskoulussa saamen- kielisellä oppilaalla on oikeus saada saamenkielistä opetusta. Myös lukios- sa tällainen opetus on mahdollista. Lisäksi saamen kieltä voi opiskella pe- ruskoulussa ja lukiossa äidinkielenä, vapaaehtoisena ja valinnaisena ainee- na. Saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen osallistuu nykyään noin 600 oppilasta Utsjoelta Helsinkiin saakka. Vuonna 1994 ovat saamelaiset ylioppi- laskokelaat kirjoittaneet ensimmäisen kerran ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen saamen kielellä. Inarissa sijaitsee saamelaisalueen tarpeita varten vuonna 1977 perustettu saamelaisalueen koulutuskeskus. Sen keskeisenä tehtä- vänä on säilyttää ja kehittää saamelaista kulttuuria ja luontaiselinkeinoja. Koulun opetuskielet ovat suomen ja saamen kieli. Koulutuskeskuksen hallin- nossa saamelaisilla on määräävä asema ja uusilta opettajilta vaaditaan saa- men kielen taitoa. 8.6. Kertova perinne, käsityö ja taide: Ihminen, luonto, tapahtumat, uskomukset ja opetukset ovat olleet keskeisesti esillä saamelaisen yhteiskunnan joiku-lauluissa, saduissa ja kertomuksissa kaukaa menneisyydestä nykyisyyteen. Norjalaisen sananlaskun mukaan lappalai- set ovat sukulaisiakin keskenään aina kahdeksanteentoista sukupolveen asti. Perinteinen kuvataide on läheistä sukua kalliopiirrosten muinaiskuville. Saamelaisten ornamentiikassa, vaatetuksessa sekä käsitöissä yhtyy viikinki- ajan skandinaavien ja itäisten kansanryhmien perinteitä ja muinaisuskoa eri- tyiseksi saamelaiseksi perinteeksi. Saamelaisten säilyttämä kulttuuriperintö tuo nykyiseen saamelaiseen kirjallisuuteen, käsitöihin, kuvataiteeseen, mu- siikkiin ja teatteriin omaperäisen leimansa. Saamelaisten edustuselin Sami Parlamenta sai vuonna 1994 ensimmäisen kerran päättää siitä, miten saame- laiskulttuurin edistämiseen tarkoitettu valtion määräraha jaetaan. Saamelai- nen kansanomainen käsityö (saameksi "duodji") on puu-, luu-, sarvi- ja nah- katöitä sekä helmi- ja tinalankakirjontaa, nauhanpunontaa ja tekstiilitöitä. Näitä esineitä valmistetaan sekä käyttöesineiksi että myyntiin. Eri alueiden miehen- ja naisenpuvut koristeluineen kuvaavat alueiden kulttuurivaihtelua. Saamen kirjakieli syntyi vuonna 1619. Saamelaisen runoja julkaistiin jo Schefferuksen "Lapponia" -teoksessa vuonna 1673. Saamelaisten omakielinen kaunokirjallisuus alkoi viime vuosisadalla. Joiku on erityiseen äänenmuodos- tukseen perustuvaa laulua, jossa melodian, rytmin ja niukkojen sanojen kei- noin kuvataan joku ihminen, eläin tapahtuma tms. Perinteistä joikua on mo- dernisoitu instrumentaalimusiikiksi. 8.7. Kansallinen identiteetti ja kansainvälinen yhteistyö: Saamelaisia on perinteisesti yhdistänyt toisiinsa mm. suku, kieli, uskonto, asuminen ja elinkeinot. Viime vuosikymmeninä saamelaisten yhteistyö on ulot- tunut koko valtioon ja yli valtakunnanrajojen. Saamelaisen kansallispuku liittää hänet tiettyyn alueeseen. Saamelaisten yhteisenä kansallislauluna on Isak Saban vuonna 1906 kirjoittama "Saamen suvun laulu", joka päättyy sanoi- hin "Saamenmaa saamelaisille". Vuodesta 1986 lähtien saamelaisilla on ollut myös yhteinen lippu (ks. takakansi). Lipussa toistuvat saamen puvun kirkkaat värit ja auringon ja kuun kehä, koska saamelaiset ovat perinteisesti pitä- neet itseään auringon tyttärinä ja poikina. Saamelaisten kansallispäiväksi on sovittu helmikuun 6. päivä. Saamelaisneuvosto on Suomen, Norjan, Venäjän ja Ruotsin saamelaisten yhteistyöelin. Sillä on toimisto Suomessa Utsjoella. Saamelaiset osallistuvat maailman alkuperäiskansojen neuvoston (WCIP) toi- mintaan. He ovat myös mukana alkuperäiskansana valtioiden ja itsehallinto- alueiden välisessä yhteistyössä Pohjoismaiden neuvostossa, Barentsin euro- arktista aluetta koskevassa yhteistyössä ja YK:n ihmisoikeuskomiteassa. 8.8. Poliittis-hallinnollinen asema: Vuoden 1996 alusta voimaan tulleella Suomen perustuslain muutoksella saame- laisille alkuperäiskansana turvattiin saamelaisten kotiseutualueella omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva kulttuuri-itsehallinto. Sitä suunnittele- maan ja toteuttamaan asetettiin samanaikaisesti Saamelaiskäräjät, jonka 21 jäsentä valitaan saamelaisten kesken joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Pohjaksi tälle kulttuuri-itsehallintolainsäädännölle Suomen edus- kunta turvasi vuonna 1995 saamelaisille perusoikeutena ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Näillä lainsäädäntötoimilla Suomi sanoutui korkeimmalla mahdollisella lainsäädännön tasolla irti pyrkimyksistään su- lauttaa saamelaiset pääväestöön ja heidän holhoamisestaan hallinnossa. Sen sijaan Suomi tunnusti saamelaisten oikeuden säilyä ja kehittyä erillisenä kielellisenä ja kulttuurisena ryhmänä sekä oikeuksiensa että niiden hallin- non osalta ILOn alkuperäiskansasopimuksen mukaisesti. Vuodesta 1991 lähtien saamelaisia on lisäksi perustuslain mukaan kuultu eduskunnassa heitä erityi- sesti koskevassa asiassa. Tämä erityisasema saamelaisille myönnettiin ainoa- na alkuperäiskansana Suomessa. 8.9. Tulevia näkymiä: Saamelaisilla on sellaisia oikeuksia maahan, veteen ja perinteisiin elinkei- noihin, joita Suomen laki ei tunnusta. Saamelaiset pitävät itseään "valtion- maan" oikeana omistajana, mikä myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan mie- lestä on mahdollista. Asiaa on kuitenkin ratkaisematta lainsäädännössä val- tion ja saamelaisten välillä. Muiden kansalaisten kohdalla vastaavat oikeu- det on ratkaistu lailla. Saamelaisten omaisuus ei siten ole käytännössä yhtä hyvin turvattu kuin kansalaisten omaisuus yleensä. Tilanteen korjaamiseksi valtion komiteat ovat vuosina 1952, 1973 ja 1990 tuloksetta ehdottaneet näi- tä seikkoja ratkaistavaksi lailla. Hallitus ei ole vielä ryhtynyt laatimaan lakiesitystä saamelaisten oikeudesta maahan, veteen ja perinteisiin elinkei- noihin.