|
|
 Digitelevision valintaopas
Laitevalinnan pikaopas
Digi-tv-lΣhetysten katselu onnistuu digiboksilla, digitelevisiolla, usb-tikulla tai
mobiililaitteella. Kuhunkin tilanteeseen ja kΣytt÷tarkoitukseen soveltuvat eri laitteet.
Laitehankinnan tΣrkein peruste on kodin kΣyttΣmΣ vastaanottotekniikka. Se ratkaisee, hankitaanko
antenni-, kaapeli- vai satelliittivastaanotin. Jos kΣytetΣΣn laajakaistan yhteydessΣ toimitettavaa
digitv-lΣhetystΣ, laite on useimmiten operaattorin toimittama.
Muista ominaisuuksista tΣrkein on kiintolevy, jolle voidaan tallentaa ohjelmia digitaalisessa
muodossa joko my÷hempΣΣ katselua tai pitempiaikaista sΣilytystΣ varten. Kiintolevyn koko on tΣllΣ
hetkellΣ 160-200 gigatavua, joka vastaa noin 80-200 tunnin tallennuskapasiteettia.
MikΣli laitteessa on kaksi viritintΣ, voidaan tallennuksen aikana seurata jotain toista digikanavaa.
Uusimmissa laitteissa on useita virittimiΣ, jolloin kahden kanavan samanaikaisen tallennuksen lisΣksi
voidaan katsella vielΣ vaikkapa kolmatta kanavaa. |
|
 Jos aiot katsoa maksullisia kanavia, digiboksissasi tulee olla paikka maksulliselle kortille, jolla voidaan purkaa ns. Conax-salaus. Kaapeli- ja satelliittilaitteissa se on aina mukana. |
|
Parannuksia pΣivityksillΣ
Useita digivastaanottimia voidaan pΣivittΣΣ. PΣivityksen avulla voidaan parantaa laitteen
ominaisuuksia tai toimintaa. TΣmΣ on tarpeen, sillΣ tekniikka on vasta alkutaipaleellaan.
OhjelmistopΣivitys voidaan tehdΣ joko ilmateitse tai erillisen liitΣnnΣn kautta tietokoneella.
Joidenkin mallien ohjelmistot ovat jaossa digi-tv-signaalin mukana, jolloin pΣivitykseen ei tarvita
erillistΣ liitΣntΣΣ. NΣistΣ pΣivityksistΣ tiedotetaan netissΣ DigiTV Info -sivuilla.
Maahantuoja saattaa tarjota laitteen pΣivityksen nettisivuillaan, josta se voidaan ladata
tietokoneelle. TΣll÷in pΣivitys siirretΣΣn laitteeseen joko rs323- tai usb-liitΣnnΣn kautta.
Siirry DigiTV Info -nettisivustolle » |
|
 |
Digiboksi
EnsimmΣiset markkinoille tulleet digi-tv-vastaanottimet olivat erillisiΣ laitteita,
digibokseja. Valtaosa myytΣvistΣ laitteista on edelleen digibokseja. Erillinen sovitin
saattaa jΣΣdΣ lopulta siirtymΣajan laitteeksi, kun televisiovastaanottimien kanta uusiutuu
kehittyneisiin laitteisiin.
Valtaosa myydyistΣ laitteista on tarkoitettu maanpΣΣllisten lΣhetysten vastaanottoon.
KΣytΣnn÷ssΣ nΣiden laitteiden rinnakkaismalleja ovat kaapeliverkkoon tarkoitetut laitteet.
Tosin valikoima kaapelipuolella on selvΣsti suppeampi, vΣhitellen onneksi laajentumaan pΣin.
Uudet laitteet toimivat kaikkien kaapeli-tv-operaattoreiden verkoissa.
Digiboksien ominaisuuksissa on suuria eroja ja niiden hintahaitari on merkittΣvΣ. Digiboksi
kytketΣΣn televisioon lΣhes poikkeuksetta scart-liittimen avulla. Laitteessa voi olla my÷s
seuraavia liitΣnt÷jΣ: s-video, rca video/audio, s/pdif (digitaalinen audio), rs232 ja usb.
Lue lisΣΣ: Taulutelevisioiden liitΣnnΣt » |
|
Yksinkertaisimmat laitteet sopivat peruskΣyttΣjille, joille riittΣΣ ettΣ he voivat jatkaa suosikkiohjelmansa katsomista my÷s analogisten lΣhetysten opettamisen jΣlkeen. Onpa yksi laitteista jopa nimetty kansalaisboksiksi. |
|
TerΣvΣpiirtolΣhetyksiΣ varten tarvitaan aivan omat digiboksinsa, joiden valikoima on vielΣ
suppea ja hinta korkea. My÷s television pitΣΣ tukea terΣvΣpiirto-ominaisuutta. Koska
hd-lΣhetyksissΣ nykyisin kΣytettΣvΣ mpeg2-koodaus muuttuu tulevaisuudessa, nyt myytΣvillΣ
ensimmΣisen sukupolven laitteilla ei enΣΣ jatkossa voi vastaanottaa tulevia mpeg4-koodattuja
lΣhetyksiΣ. Jatkossa uudet laitteet osaavat molemmat koodaukset. |
Televisio digivirittimellΣ
EnsimmΣiset digi-tv-virittimellΣ varustetut taulutelevisiot tulivat myyntiin syksyllΣ 2005 ja
vΣhitellen niitΣ l÷ytyy yhΣ useammalta valmistajalta. EnsimmΣisen sukupolven laitteet jΣΣvΣt
varustelussa ja osin my÷s kΣytettΣvyydessΣ jΣlkeen erillisistΣ sovittimista. My÷s muutamassa
putkitelevisiomallissa on digi-tv-viritin. Kaapeliverkkoon sopivia digitelevisioita on
myynnissΣ huomattavasti vΣhemmΣn kuin vastaavia antenniverkkoon soveltuvia malleja. |
|
 |
|
 Uusissa litteissΣ televisioissa on usein sisΣΣnrakennettu digiviritin maanpΣΣlliseen dvb-t-antenniverkkoon. Loewen XELOS-mallissa on my÷s dvb-c-viritin, joten se sopii digilΣhetysten katseluun sekΣ kaapeli- ettΣ antenniverkossa. Televisiossa on my÷s CI-korttipaikka, johon voi hankkia Conax-sovittimen maksullisten lΣhetysten vastaanottoon. |
Vastaanotin tietokoneessa
Luonnollisesti digi-tv:n katselu onnistuu my÷s mikrolla. TΣtΣ varten on olemassa mikron
sisΣlle asennettavia digi-tv-kortteja sekΣ ulkoisia firewire- tai usb-vΣylΣΣn kytkettΣviΣ
virittimiΣ. Usb-liitΣntΣiset vaihtoehdot ovat helpoin tapa digiohjelmien vastaanottoon.
Pienen kokonsa ansiosta ne sopivat hyvin kΣytettΣviksi my÷s kannettavien mikrojen kanssa.
Pelkkien ohjelmien katselun ohella mikroille tarkoitetuilla digivirittimillΣ on mahdollista
tallentaa lΣhetyksiΣ. Usein tΣmΣ kuitenkin tarkoittaa, ettΣ tallennuksen aikana ei ole
mahdollista katsella muita kanavia. HyvΣllΣ ohjelmistolla onnistuu kuitenkin jopa useamman
kanavan yhtΣaikainen tallennus tai katselu, kunhan ne kuuluvat samaan kanavapakettiin.
Ajastusten aikana tietokoneen virta tulee lΣhes poikkeuksetta pitΣΣ pΣΣllΣ, jotta ohjelmisto
osaa kΣynnistΣΣ tallennuksen ajallaan.'
Vakavaan kotiteatteriharrastukseen on suunniteltu viihdekΣytt÷÷n pyhitettyjΣ
htpc-tietokoneita (home theater personal computer). NΣissΣ kokoonpanoissa edetΣΣn
olohuoneiden ja medioiden ehdoilla, joten laitteita kΣytetΣΣn videoiden ja kuvien katseluun
sekΣ musiikin kuunteluun. Nykyaikaisissa htpc-laitteissa on my÷s digivirittimet ja valmiudet
tarkkapiirtopiirtokuvan katseluun. Kahdella virittimellΣ varustettuna ne haastavatkin
parhaimmat digiboksit.
Toistaiseksi htpc:iden ongelmaksi ovat osoittautuneet Ylen tekstitykset. Ylen kΣyttΣmΣt
dvb-tekstit eivΣt toistu lainkaan suurimmalla osalla katseluun tarkoitetuista ohjelmistoista.
Ongelma koskee ainoastaan Ylen ohjelmia, sillΣ Mtv3 ja Nelonen sijoittavat tekstit kiinteΣsti
kuvaan, jolloin niitΣ ei saa pois kuvasta. Toinen ongelma htpc-maailmassa on kaapeliverkkoon
tarkoitettujen virittimien ja ohjelmistotuen suppeus.
| Ylen tekstitykset |
Yle kΣyttΣΣ lΣhetyksissΣΣn erillisiΣ dvb-tekstityksiΣ, joiden avulla sama
ohjelma voidaan tekstittΣΣ usealla kielellΣ tai sitΣ voidaan katsoa ilman
tekstejΣ. Dvb-tekstejΣ ei kuitenkaan ole kΣyt÷ssΣ muualla maailmassa, joten
varsinkin ensimmΣiset digiboksit eivΣt osanneet nΣyttΣΣ niitΣ lainkaan tai
tekstit nΣkyivΣt puutteellisina tai vΣΣrΣΣn aikaan.
Uudemmissa digibokseissa ongelmaan ei usein enΣΣ t÷rmΣΣ. Tietokoneelle
suunnatuissa ohjelmissa ongelma on kuitenkin edelleen olemassa. Ongelma ei
kosketa MTV3:n, Nelosen ja Subtv:n lΣhetyksiΣ, joissa tekstitykset ovat
kiinteΣsti kuvassa. |
|
|
|
Digitelevision katselu tietokoneella onnistuu usb-liitΣntΣisellΣ digivirittimellΣ. PienimmΣt tikut, kuten A-Linkin DTU, sopivat vain ilmaiskanavien katseluun. Minikoko selittyy sillΣ, ettΣ valtaosa toiminnoista toteutetaan ohjelmallisesti tietokoneella. |
Anysee E30 Plus:n kaltaisella hieman kookkaammalla tietokoneeseen liitettΣvΣllΣ usb-virittimellΣ onnistuu my÷s maksullisten lΣhetysten katselu. Laitteessa on conax-kortinlukija. Tarvittaessa ohjelmat saadaan talteen suoraan tietokoneen kiintolevylle. |
|
Matkalaite
Uusimpana laitetyyppinΣ voidaan pitΣΣ kannettavaa digi-tv-vastaanottimen ja dvd-soittimen
yhdistelmΣΣ. Laite kykenee ottamaan ulkoisella antennilla vastaan digi-tv-lΣhetyksiΣ.
Vastaanoton laatuun voinee vielΣ suhtautua varauksin, sillΣ ainakin erΣΣn laitteen kohdalla
mainitaan, ettΣ se toimii "alueilla, jossa langattoman digitv:n lΣhetyssignaali on riittΣvΣn
voimakas". Digi-tv-lΣhetyksiΣ voidaan katsella my÷s matkapuhelimilla, joita varten on
kehitetty dvb-h-standardi.  |
|
Dvb-h-standardia
on kokeiltu Nokian kannettavilla laitteilla, yhdessΣ kotimaisten tv-yhti÷iden kanssa. |
 |
|
 |
« Palaa digi-tv-laitteiden valintaoppaaseen
|
|
|
|
