|
|
 Tieto-opas television ostajalle
Taulutelevisioiden tarkkuudet
Taulutelevisioiden markkinat kΣyvΣt kuumana. Kuitenkin taulutelevisioiden ominaisuuksista ei
hy÷dynnetΣ kunnolla muuta kuin litteΣΣ muotoa. Kaupassa on siis oltava tarkkana ja ymmΣrrettΣvΣ
taulutelevisioiden tarkkuuksien pΣΣlle.
Ennen television hankkiminen oli helppoa. Tarkkuudesta ei tarvinnut huolehtia, koska kaikki
katsottava materiaali oli tehty samalla pal-jΣrjestelmΣn mΣΣrittelemΣlle tarkkuudelle. Samaan
vaivattomuuteen tottuneelle saattaa olla edessΣ pettymyksiΣ, kun liikkeessΣ niin kaunis
taulutelevision kuva onkin kotona ikΣvΣΣ suttua.
Kuvaputkitelevisiot olivat analogisia ja pystyivΣt nΣyttΣmΣΣn tiettyyn rajaan asti yhtΣ hyvin mitΣ
tarkkuutta tahansa. Eurooppalaisessa pal-jΣrjestelmΣssΣ teoreettinen vaakajuovien enimmΣismΣΣrΣ,
eli pystyresoluutio on 625. KΣytΣnn÷ssΣ vaakajuovien mΣΣrΣ saattaa olla paljon vΣhemmΣnkin, mutta
yleensΣ 576.
Vaakaresoluutiota ei ole mΣΣrΣtty, mutta tyypillisesti se on 768. Tekniikan analogisuuden ansiosta
kaikki tarkkuudet nΣytetΣΣn yhtΣ hyvin, kunhan maksimitarkkuutta ei ylitetΣ.
| TerΣvΣt faktat |
| 1. |
|
Nykyisen tv-lΣhetyksen tarkkuus on 625 pystyjuovaa, joista nΣkyy 576. KΣytΣnn÷ssΣ
tarkkuus on puolta pienempi, koska kerrallaan esitetΣΣn joka toinen juova (lomitettu kuva).
Digitaaliset lΣhetykset eivΣt ole analogisia lΣhetyksiΣ tarkempia. |
|
| 2. |
|
Hdtv- eli terΣvΣpiirtolΣhetyksiΣ lΣhetetΣΣn ja tallennetaan yleensΣ kolmella
tarkkuudella: 720p, 1080i ja 1080p. Luku merkitsee kuvapisteiden mΣΣrΣΣ pystysuunnassa ja
kirjain p lomittamatonta ja kirjain i lomitettua kuvaa. |
|
| 3. |
|
Kuvaputkitelevisio nΣyttΣΣ kaikki tarkkuudet muuttumattomana aina 625 pystyjuovaan asti.
Hdtv-kuvaa se ei pysty nΣyttΣmΣΣn. |
|
| 4. |
|
NykyisissΣ taulutelevisioissa on yleensΣ 768 kuvapistettΣ pystysuunnassa. MΣΣrΣ ei siis ole
sama kuin nykyisissΣ tv-lΣhetyksissΣ, dvd-levyillΣ tai tulevissa hdtv-lΣhetyksissΣ. Kuvaa
joudutaan skaalaamaan. |
|
| 5. |
|
Nykyinen tv-lΣhetys ja matalamman tarkkuuden 720p-hdtv-lΣhetys joudutaan skaalaamaan
suuremmaksi eli kuvaan joudutaan laskemalla kehittΣmΣΣn lisΣΣ kuvapisteitΣ. Erityisesti
tv-lΣhetys nΣyttΣΣ taulutelevision ruudulla huonommalta kuin kuvaputkella. |
|
| 6. |
|
Skaalausta ei aina tarvita. Monien videoprojektorien ja projisiotelevisioiden tarkkuus on
pystysuunnassa 720 kuvapistettΣ eli sama kuin alhaisempi terΣvΣpiirtotarkkuus. On olemassa
my÷s projektoreita, joiden tarkkuus on 576 kuvapistettΣ eli sama kuin tv-lΣhetyksen ja
dvd-levyjen. |
|
|
Ennen lomitettiin
SekΣ pal- ettΣ ntsc-jΣrjestelmΣssΣ, jota kΣytetΣΣn lΣhinnΣ Pohjois-Amerikassa, kuva muodostetaan
ruudulle lomitettuna. Se tarkoittaa, ettΣ kuvaputkelle piirretΣΣn vuorotellen parittomat ja
parilliset vaakajuovat. Pal-kuva pΣivittyy 50 kertaa sekunnissa. Sekunnissa piirretΣΣn 50 puolikuvaa
eli 25 kertaa parittomat ja yhtΣ monta kertaa parilliset vaakajuovat.
Lomitus auttaa liikkuvan kuvan nΣyttΣmistΣ sulavana. Hitaan fosforin ansiosta kuva jΣΣ
aina hetkeksi hehkumaan kuvaputkelle, joten kuva ei nΣytΣ raidalliselta vaikka se sellaisena
piirretΣΣnkin. SiitΣ huolimatta lomitettu kuva saattaa vaikuttaa vΣreilevΣltΣ ja varsinkin
vaakasuuntaisessa liikkeessΣ ΣΣriviivat voivat nΣkyΣ kampamaisina.
Eri standardien mukaiset tarkkuudet ilmoitetaan vaakajuovien mΣΣrΣnΣ. Luvun perΣssΣ
ilmoitetaan onko kyseessΣ lomitettu (interlaced) vai lomittamaton (progressive) kuva.
Esimerkiksi tyypillinen pal-kuva vaikkapa dvd-levyllΣ on 576i, eli 768×576 kuvapisteen
lomitettu kuva. Alin terΣvΣpiirtokuvan standardi on 720p, eli 1280×720 kuvapisteen
lomittamaton kuva. Tarkempi terΣvΣpiirtokuva on 1080p, eli 1920×1080 lomittamaton kuva. |
|
 Lomitetun (interlaced) ja lomittamattoman (progressive) kuvan erot nΣyttΣvΣt rajusti liioiteltuna tΣltΣ. Kuvan vasen ja oikea kolmannes on hajotettu lomitetussa lΣhetyksessΣ vuorotteleviin vaakajuoviin. 50 Hz:n pal-lΣhetyksessΣ sekuntiin mahtuu viisikymmentΣ lomitettua puolikuvaa. Lomittamattomassa lΣhetyksessΣ jokainen kuva piirretΣΣn kokonaisuudessaan. Kuva: FS Film Oy/Night Watch - Y÷vahti |
Armottoman kiinteΣ tarkkuus
Taulutelevisioissa kaikki on toisin. Riippumatta siitΣ onko televisio tehty lcd- vai
plasmatekniikalla, kΣyt÷ssΣ on vain yksi kiinteΣ tarkkuus. Lcd-televisioissa se on useimmiten 1366
kuvapistettΣ eli pikseliΣ vaakasuunnassa ja 768 kuvapistettΣ pystysuunnassa. Vastaavasti useimmat
videotykit toimivat 1280×720 kuvapisteen tarkkuudella. SitΣ kutsutaan ominaistarkkuudeksi tai
natiiviresoluutioksi.
Lcd- ja plasmatelevisioissa kuva muodostetaan hieman eri tavalla, mutta olennaista on se, ettΣ kuva
voidaan nΣyttΣΣ vain television ominaistarkkuudella. YhtΣ tΣrkeΣΣ on huomata, ettΣ valtaosa
nykyisistΣ kuvalΣhteistΣ on suunniteltu vanhoille kuvaputkitelevisioille.
Tilanne voi vaikuttaa mahdottomalta. Luulisi, ettei ruudulla nΣy mitΣΣn, jos kerran taulutelevisio
pystyy toistamaan kuvaa vain ominaistarkkuudellaan, joka on paljon enemmΣn kuin mihin nykyiset
televisiolΣhetykset tai dvd-soittimet pystyvΣt. Kaiken lisΣksi taulutelevisiot toimivat
lomittamattomalla kuvalla, kun taas tavallisimmat kuvalΣhteet tuottavat lomitettua kuvaa.
Toisin kuin ennen, nykyisessΣ tilanteessa onkin osattava pitΣΣ mielessΣ katsottavan kuvalΣhteen ja
nΣytt÷laitteen tarkkuus. Jos ne eivΣt tΣsmΣΣ, kuva pitΣΣ tavalla toisella muuntaa eli skaalata
katselulaitteen ominaistarkkuudelle.
Pakollinen skaalaus
Liikkuvan kuvan skaalaus ei ole aivan helppo tehtΣvΣ. Kuvaan on kehitettΣvΣ useita kymmeniΣ
kertoja sekunnissa materiaalia, jota sillΣ alun perin ei ole, mutta jonka on istuttava kuvaan
hΣiri÷tt÷mΣsti niin, ettΣ kuvan vΣrisΣvyt ja muodot sΣilyvΣt mahdollisimman tarkkaan alkuperΣistΣ
vastaavana.
Liikkuvan kuvan skaalaus vaatii laskentatehoa ja hyviΣ algoritmejΣ. Kyse onkin siitΣ missΣ
vaiheessa skaalaus tehdΣΣn. Jokaisessa taulutelevisiossa on piiri hoitamassa skaalausta, koska
oletuksena sisΣΣn tuleva kuva on vΣΣrΣssΣ tarkkuudessa ja lomitettua. Televisioiden vΣlillΣ
onkin valtavasti eroja siinΣ miten hyvin skaalaus onnistuu.
 |
|
 |
Kuva ei muutu automaattisesti terΣvΣpiirtoiseksi uuden taulutelevision my÷tΣ. Tv-lΣhetykset ja dvd-levyt on tehty sopiviksi vanhoille kuvaputkitelevisioille. TerΣvΣpiirtoisia taulutelevisioita varten niiden kuva pitΣΣ skaalta eli kΣytΣnn÷ssΣ venyttΣΣ, mikΣ nΣkyy kuvan muuttumisena sameaksi ja mosaiikkimaiseksi. Pahiten kΣrsivΣt pienet yksityiskohdat. Kuva: FS Film Oy/The New World |
|
Toinen, useimmiten parempi vaihtoehto on antaa kuvalΣhteen hoitaa skaalaus. Aivan uusimmat, yleensΣ
digitaalisella hdmi-liitΣnnΣllΣ varustetut dvd-soittimet osaavat kuvan skaalauksen ja jΣlki
useimmiten on parempaa kuin television skaalaamana. Dvd on kuitenkin vain yksi kuvalΣhde monista.
Kolmas ja paras vaihtoehto on hankkia erillinen skaalain. Se pitΣΣ huolen siitΣ, ettΣ kaikki
kuvalΣhteet skaalataan television ominaistarkkuudelle. Samalla laite toimii eri kuvalΣhteiltΣ
tulevien kaapeleiden kokoajana. Huonona puolena on hinta. Laadukkaiden skaalainten hinnat alkavat
tuhannesta eurosta.
Huonosti skaalattua kuvaa leimaavat suttuisuus ja sumea yleisilme. LisΣksi kuvassa nΣkyy useimmiten
kuhinaa ja ylimΣΣrΣisiΣ hΣiri÷itΣ. Paraskaan skaalain ei voi luoda kuvaan lisΣΣ yksityiskohtia, vaan
ainoastaan venyttΣΣ kuvaa siten, ettΣ lopputulos pysyy siedettΣvΣnΣ.
Toivottavin tilanne on, ettΣ kuva kuva siirtyy samalla tarkkuudella ilman skaalausta tai kΣsittelyΣ
kuvalΣhteestΣ nΣytt÷ruudulle saakka. Yksi pikseli kuvalΣhteellΣ vastaa yhtΣ kuvapistettΣ
nΣytt÷laitteella. Ero skaalattuun kuvaan on dramaattinen. Sen tietΣΣ kuka tahansa taulutelevisioiden
esittelyvideoita liikkeessΣ katsellut ja sen jΣlkeen kotona pettynyt.
Pelastaako terΣvΣpiirto?
Vanhoista kuvastandardeista ja skaalauksista vouhottaminen saattaa tuntua vanhanaikaiselta, kun
terΣvΣpiirtokuva on tulossa hetkenΣ minΣ hyvΣnsΣ. On ikΣvΣΣ lannistaa paatuneimpia optimisteja,
mutta todellista terΣvΣpiirtoa kaikilta kuvalΣhteiltΣ voidaan joutua odottamaan vielΣ pitkΣΣn.
Pelikonsolit nΣyttΣvΣt voittavan teknologiakilvan. Vuodenvaihteessa markkinoille tullut Xbox 360
osaa toistaa terΣvΣpiirtokuvaa jo nyt. MikΣ parasta, se osaa itse skaalata kuvan haluttuun
tarkkuuteen ja kuvasuhteeseen. Kuva on kristallinkirkkas riippumatta siitΣ, liitetΣΣnk÷ Xbox 360
taulutelevisioon, videoprojektoriin, projektiotelevisioon vai tietokonenΣytt÷÷n. TΣmΣ siitΣkin
huolimatta, ettei Xbox 360:ssa ole digitaalista kuvaliitΣntΣΣ. Playstation 3 toistaa varmuudella
terΣvΣpiirtokuvaa ja on samalla yksi ensimmΣisistΣ Blu-ray-soittimista.
Pc:llΣ terΣvΣpiirtoinen kuva on ollut arkipΣivΣΣ jo pitkΣΣn. LiikkeissΣ useimmat esittelyvideot
nΣytetΣΣnkin suoraan tietokoneelta. HyvΣnΣ puolena on pc:n joustavuus. Pc voidaan helposti sΣΣtΣΣ
nΣyttΣmΣΣn melkein millΣ tarkkuudella tahansa, mikΣ on samalla suurin syy siihen miksi harrastajat
kΣyttΣvΣt mielellΣΣn kuvalΣhteenΣ htpc:tΣ eli kotiteatteri-pc.tΣ. Huonona puolena on tietokoneen
vaikeaselkoisuus ja heikko toimintavarmuus.
Ahdingosta toiseen kompuroinut digitelevisio elΣΣ kauimpana menneisyydessΣ. TerΣvΣpiirtolΣhetyksiΣ
kaikilta digikanavilta on turha odottaa ennen kuin analogilΣhetyksistΣ on pΣΣsty eroon ja tuskin
pitkΣΣn aikaan senkΣΣn jΣlkeen, sillΣ nyt myytΣvΣt digisovittimet eivΣt hallitse terΣvΣpiirtokuvaa.
EdessΣ on luultavasti vuosien odotus ennen kuin terΣvΣpiirtona lΣhetetΣΣn muutakin ohjelmaa kuin
osia yksittΣisten palveluntarjoajien ohjelmistosta.
Suurimmat ja ajankohtaisimmat odotukset kohdistuvat dvd:n kilpaileville seuraajille. Blu-Ray ja
hd-dvd on suunniteltu alusta pitΣen terΣvΣpiirtokuvaa silmΣllΣ pitΣen. NiissΣ kuva nΣytetΣΣn
kolmella eri tarkkuudella. Alimpana on 720p (1280×720 lomittamaton) ja 1080i (1920×1080 lomitettu).
Ne mΣΣrittelevΣt samalla tarkkuudet, joihin HD Ready -tarran saaneiden nΣytt÷laitteiden on pystyttΣvΣ.
Blu-Rayn ja hd-dvd:n tarkempaan nΣytt÷tilaan, 1080p (1920×1080 lomittamaton), kykeneviΣ laitteita on
vasta hiljattain tullut markkinoille.
VΣΣrin valittu tarkkuus
Nykyisten taulutelevisioiden ongelma on niiden erikoinen ominaistarkkuus. Valtaosa lcd-televisioista
toimii 1366×768 kuvapisteen tarkkuudella. Toisin sanoen, jatkossa luultavasti yleisimmin kΣytetty
720p-nΣytt÷tila tΣytyy joka tapauksessa skaalata niille - ei paljon, mutta juuri sen verran, ettΣ
lopputulos on selvΣsti huonompi kuin jos televisio toimi astetta matalammalla, mutta pikseli
pikseliltΣ samalla 1280×720-tarkkuudella.
Erot nΣytt÷tilojen vΣlillΣ kΣyvΣt hyvin ilmi, kun eri tarkkuuksilla otetut kuvat suhteutetaan
toisiinsa. Nykyisten digilΣhetysten ja dvd-levyjen kΣyttΣmΣ laajakuvainen pal-tarkkuus on lΣhes
neljΣ kertaa karkeampi kuin korkeampi terΣvΣpiirtotarkkuus.
1024×576 kuvapistettΣ, 576p on pal-standardin mukainen kuva. |
|
1280×720 kuvapistettΣ, 720p on HD Ready -leiman
edellyttΣmΣ terΣvΣpiirtotarkkuus. |
|
1366×768 kuvapistettΣ, 768p on lcd-televisioiden tavallisin tarkkuus. |
|
1920×1080 kuvapistettΣ, 1080p on full HD,
korkein terΣvΣpiirtotarkkuus. |
Parasta olisi, jos lcd-televisioista pystyisi haluttaessa ottamaan skaalauksen pois pΣΣltΣ kokonaan.
Kuvan laidoille tulisi pieni musta reunus, mutta kuvaa heikentΣvΣ skaalaus jΣisi pois.
Nykyiset vΣhΣnkΣΣn laadukkaammat lcd-videoprojektorit ja lcd-taustaprojektiotelevisiot tulevat
selviΣmΣΣn terΣvΣpiirrosta paremmin, koska niiden ominaistarkkuus on viisaammin valittu 1280╫720.
Plasmatelevisioissa tilanne on kaikkein kirjavin. Niiden ominaistarkkuudet vaihtelevat rajusti.
TyypillisiΣ ovat 1024×768, 1280×768 ja 1366×768. Vaikka hyvΣt plasmatelevisiot vielΣ toistaiseksi
peittoavat kuvanlaadullaan useimmat lcd-televisiot, saattaa tilanne muuttua radikaalisti
terΣvΣpiirtoisten kuvalΣhteiden my÷tΣ.
Vaikka televisioita myydΣΣn terΣvΣpiirtoisina, tie kohti lΣhteestΣ riippumatonta terΣvΣpiirtoista
katselua on vasta alussa. Taulutelevisiot kehittyvΣt sellaista vauhtia, ettΣ uusia malleja ilmestyy
useamman kerran vuodessa. Toistaiseksi onkin tyytyminen siihen, ettΣ vanhat kuvalΣhteet nΣyttΣvΣt
huonommilta kuin vanhalla kuvaputkitelkkarilla ja vain silloin tΣll÷in pΣΣsee nauttimaan kalliin
telkkarin koko potentiaalista. Nauttikaa siitΣ vielΣ kun kaikki nΣyttΣΣ ihmeelliseltΣ. 
« Palaa muihin digi-tv-sΣΣt÷ihin |
|
|
