|
|
|
|
|
|
Free Pascal
|
Ohjelmointikieli
|
| |
Pascal on jo melkoisen iäkäs ohjelmointikieli, jota käytetään kuitenkin yhä esimerkiksi ohjelmoinnin opetteluun. Myös suosittu ohjelmointityökalu Delphi käyttää Pascalia, joten kielen hallinta on yleisesti ottaen ihan hyödyllistä.
Free Pascal on nimensäkin mukaan maksuton Pascal-kääntäjä, joka on semanttisesti yhteensopiva Turbo Pascalin ja useimpien Delphi-versioiden kanssa. Pascal-ohjelmia voi kirjoittaa joko erillisiin tekstitiedostoihin tai sitten voi käyttää Free Pascalin mukana tulevaa ohjelmointiympäristöä.
| |
|
LCC-Win32
|
Ohjelmointikieli
|
| |
Nykyään suuri osa ohjelmista kirjoitetaan C-kielellä, oli kyse sitten hyötyohjelmista tai peleistä. Unix-maailma ja C kuuluvat kiinteästi yhteen, mutta ei Windows-ympäristökään C-kieltä suinkaan karta. LCC tarjoaa yhdessä paketissa suurin piirtein kaiken, mitä tarvitaan C-kielisten Windows-ohjelmien tekemiseen.
Kääntäjän lisäksi LCC sisältää monipuolisen ohjelmankehitysympäristön debuggereineen, muhkean käyttöoppaan sekä kaikki tarvittavat kirjastotiedostot. Uutta projektia aloitettaessa LCC osaa muodostaa jo valmiiksi koodia ohjelman runkoa varten.
| |
|
Nano
|
Tekstieditori ohjelmoijille
|
| |
Erikielisiä ohjelmia kirjoitettaessa tai asetustiedostoja muokatessa on jonkinlainen tekstieditori erittäin hyödyllinen olla olemassa. Toisaalta mikään ei tietenkään estä kirjoittamasta tekstieditorilla myös vaikka runoja. Legendaarisen Pico-editorin mukaan nimensä saanut Nano on pieni ja erittäin helppokäyttöinen tekstieditori, jolla syntyvät niin C-ohjelmat kuin muutkin tekstin kirjoittamista vaativat askareet.
| |
| |
Ohjelmointikieliä ei nyt ole aivan yhtä paljon kuin puhuttuja kieliä, mutta lukuisia niitäkin on. Ihan oikeasti Monty Pythonista nimensä saanut Python ei ehkä ole niitä kaikkein tunnetuimpia ainakaan maallikoille, mutta kyseessä on kuitenkin erittäin tehokas oliopohjainen tulkittu ohjelmointikieli, jonka syntaksi on selkeää ja aloittelijoillekin avautuvaa. Pythonin oppimisen pitäisi siis olla melkoisen helppoa, ja taitojen kasvaessa sillä voi tehdä vaikka mitä. Kieltä käytetään usein esimerkiksi graafisten käyttöliittymien suunnitteluun.
| |
|
ScriptBasic
|
Ohjelmointikieli
|
| |
Basic on aloittelijoille suunnattu korkean tason ohjelmointikieli, jota 80-luvulla yleensä ensimmäiseksi opeteltiin kun ohjelmoimaan ruvettiin. Nykyään Basic ei ole enää niin käytetty kuin ennen, mutta kyllä sillä helposti kaikenlaista mukavaa silti aikaan saa.
ScriptBasic on tulkki, jolla ajetaan tavalliseen tekstitiedostoon kirjoitetut Basic-kieliset ohjelmat. Ohjelmiston mukana tulee tulee myös paljon valmiita moduuleja sekä include-tiedostoja, joita voi käyttää omissa ohjelmissa.
| |
|
SETEDIT
|
Tekstieditori ohjelmoijille
|
| |
Varsinkin ohjelmoijille hyvä tekstieditori on äärimmäisen tärkeä seikka, sillä ohjelmien kirjoittaminen käy paljon sujuvammin, mikäli editori on ajan tasalla ja osaa esimerkiksi sisentää koodin automaattisesti.
SETEDIT on paljon hyödyllisiä ominaisuuksia sisältävä tekstieditori, joka sai alkunsa tekijän tyytymättömyydestä edelliseen käyttämäänsä editoriin. Se tuntee useiden ohjelmointikielien kuten Javan, Pascal ja Perlin syntaksin, joten koodista tulee automaattisesti selkeää ja helposti luettavaa. Sisältääpä se myös MP3-soittimenkin.
| |
|
Suneido
|
Ohjelmointityökalu
|
| |
Suneido on kokonainen ohjelmointialusta, joka on tarkoitettu vaihtoehdoksi raskaammille työkaluille kuten Visual Basic, Delphi tai Oracle. Se sisältää muun muassa oliopohjaisen suhteellisen helposti opittavan ohjelmointikielen, relaatiotietokannan sekä täydellisen kehitysympäristön, joten sen avulla voi tehdä monipuolisiakin sovelluksia vähemmällä vaivalla ja kaiken lisäksi täysin ilmaiseksi.
| |
|
|
|
|
|
|
|
