Virvelin alakalvo viritetään korkeammalle kuin yläkalvo. Vireen voi kontrolloida peittämällä kämmenellä toisen kalvon ja lyömällä kapulalla viritettävvän kalvoon. Virvelin mattokoneisto on irtikytkettynä virityksen ajan.

Bassorummusta saa sopivan kiristämällä lyöntipuolen (=taka)kalvoa sen verran, että rypyt juuri ja juuri häviävät kalvon reunoilta. Etukalvon voi jättää kokonaan pois, virittää kuten takakalvon tai leikata siihen pyöreän reiän.

Tomien ala- ja yläkalvot kannattaa virittää samalle korkeudelle siten, että rumpu soisi mahdollisimman hyvin. Jos rumpu soi liikaa, sitä voi vaimentaa päältäpäin teippaamalla noin 12x8 cm:n kokoisen kolmi-nelinkertaisen pumpulikangaspalan sellaiseen kohtaan, johon ei lyödä. Virvelin voi vaimentaa samoin.

Tomien keskinäinen vire on hyvin tärkeä. Jos käytetään kolmea tomia - pikkutomi, keskitomi, isotomi - viritä isotomi matalaksi, kuitenkin niin, että se vielä soi, keskitomi kvartin ylöspäin (Soihdut sammuu -laulu alkaa kvartti-intervallilla) ja pikkutomi keskitomista joko pienen tai suuren terssin ylöspäin (pieni terssi Taivas on sininen ja valkoinen, suuri terssi Ukko Nooa).

Rumpujen virittäminen ja huolto kirjasta Eira kasper-Raija Lampila - Riitta tikkanen: Koulun musiikki 8-9