Kosketinsoittimissa mallit muuttuvat lähes vuosittain, ja yleensä yhteistä vanhempien mallien kanssa on saman näköinen koskettimisto ja virtakytkin.

Soittimet voisi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään:

1. Sähköpiano, joka matkii akustisen pianon kosketusta ja ääntä.

2. Sähköurut - nimitys kuvaa lähinnä kotikäyttöön tarkoitettua soitinta. Sen muistiin on tallennettu lukuisten preset-sointivärien (= sellaisia saundeja, joita ei voi muokata) lisäksierilaisia automaattisia säestyskuvioita; tässä yhteydessä käytetään myös nimitystä "Keyboard-soitin". Monesti laitteessa on sähköpianon tapaan vahvistin ja kaiuttimet rakennettu soittimen sisään.

3. Syntetisoija, joka tuottaa edellisten tavoin keinotekoisesti ääntä, mutta on tarkoitettu keikka- ja studiokäyttöön, sen lisäksi siinä on yleensä mahdollisuus soittajan itse muokata uusia saundeja.

Syntetisoija koostuu koskettimistosta ja äänilähteestä, nämä osat voivat olla samassa kotelossa, tai erillään, jolloin osia kutsutaan emokoskettimistoksi ja saundimoduliksi. Tällöin yhteys näiden välillä hoidetaan MIDI-johdolla.

Syntetisoijan muistiin on tallennettu kymmeniä ja jopa satoja eri saundeja, joita voi itse vielä muokata ja tallentaa. Syntetisoija voi myös jakautua useaksi erilliseksi lohkoksi (multitimbral = monisointinen), jolloin sillä voi soittaa esimerkiksi tietokoneen avulla monta saundia yhtäaikaa orkesterin lailla.