Osku istui tuvan p÷ydΣn ΣΣressΣ ja tΣytti veikkauskuponkia.
- MitΣ sinΣ teet? Aino kysyi.
HΣn istui valtaistuimellaan Unto Koistisen SyvΣrillΣ asemasotavaiheen aikana rakentamassa kiikkutuolissa.
- Laadin apuraha-anomusta, Osku mutisi. - Kuinka mahtaa kΣydΣ Manchester U:n ja Arsenalin ottelussa?
- Ykk÷nen, Aino sanoi. - Alex Ferguson on saanut Manseen uutta potkua.
- Kuka on Alex Ferguson?
- Manchester Unitedin manageri.
Osku nosti katseensa kupongista ja tuijotti Ainoa.
- Koska sinΣ olet alkanut perehtyΣ Englannin liigaan?
- Voi poika kulta, Aino hymyili. - Ennen vanhaan Unto-vainaan kanssa veikattiin joka viikko. HΣn oli varsinainen asiantuntija kaikissa rahapeleissΣ pajatsosta rulettiin.
- Oikea uhkapeluri, Osku sanoi.
- Seminaarin luokkaretkellΣ pelattiin Unton kanssa Monte Carlon kasinolla. Unto oli rΣjΣyttΣΣ pankin.
- ─lΣ.
- Kun Unto oli hΣvinnyt koko matkakassan, hΣn suunnitteli tulevansa takaisin ja pamauttavansa koko rulettip÷ydΣn dynamiitilla taivaalle.
- Ja sinΣ sait sen jΣrkiinsΣ?
- Niin. MillΣ sitΣ olisi dynamiittia saatu, kun ei ollut rahaa latin latia?
Osku tuijotti itsekseen myhΣilevΣΣ Ainoa ja pudisti sitten pΣΣtΣΣn.
- Ihme, ettΣ Alamaan kunta valitsi sinut ja Unton koulunsa opettajiksi.
- Kuinka niin?
- Ovatko tuollaiset huikentelevaiset ihmiset muka sopivia opettamaan lapsia?
- Ei ollut muita hakijoita, Aino sanoi ja virnisti paatuneesti.