HYVŽŽ JA KAUNISTA


T„st„ asti aikaa
(s„v. Kivikangas-Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-
 Valkama + Kallioniemi)

  Ik„v”im„st„ itseni yll„tin
  poikavuosien kavereita kaipailin
  sit„ yht„ hullua etenkin
  niist„ ainoota jonka kanssa tappelin
  ja sit„ toista joka kahvitunnilla
  kertoi n„hneens„ heinikossa kissapetoja
  Mul on t„st„ asti aikaa 
  muutama lantti mammonaa
  mielin m„„rin kahvii ja tupakkaa
  t„st„ asti aikaa syd„n vasta puolillaan
  mielin m„„rin kahvii ja tupakkaa
  Sen yhden hepun kotona
  oli sein„ vahvempi autoa
  se kai maksoi joka pennin takaisin
  enk„ unohda ”it„ siin„ talossa
  maattiin sent„„n eri huoneissa
  yht„jalkaa l„hdettiin kaste tuulilasissa
  ei oo ihme ett„ koulut kesken j„i
  Mul on t„st„ asti aikaa 
  muutama lantti mammonaa
  mielin m„„rin kahvii ja tupakkaa
  t„st„ asti aikaa syd„n vasta puolillaan
  mielin m„„rin kahvii ja tupakkaa
  Mul on t„st„ asti aikaa 
  muutama lantti mammonaa
  mielin m„„rin kahvii ja tupakkaa
  t„st„ asti aikaa syd„n vasta puolillaan
  mielin m„„rin kahvii ja tupakkaa





Hyv„„ ja kaunista
(s„v. Pesola  san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
 Kallioniemi)

  Jartsa istuu y”huoltamolla puoli kolmelta
  tuijottaa tyhj„„ kahvikuppiaan
  takana on luja putki rilluvuosien
  se tuntee j„ljet tuhansien tuoppien
  Tied„n olevan hyv„„ ja kaunista
  enemm„n kuin unelma onnesta
  tied„n olevan hyv„„ ja kaunista
  enemm„n kuin unelma onnesta
  Lissu jalkak„yt„v„ll„ polvillaan
  kiroo kaatunutta kassiaan
  sil on luvut kesken ja viisviikkoinen lapsi mahassaan
  j„ljet johtaa Jartsan kantakapakkaan
  Tied„n olevan hyv„„ ja kaunista
  enemm„n kuin unelma onnesta
  tied„n olevan hyv„„ ja kaunista
  enemm„n kuin unelma onnesta
  Tied„n olevan hyv„„ ja kaunista
  enemm„n kuin unelma onnesta
  tied„n olevan hyv„„ ja kaunista
  enemm„n kuin unelma onnesta
  





Valehtelisin jos v„itt„isin
(s„v. Hanhiniemi  san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
 Kallioniemi)

  Valehtelisin jos v„itt„isin
  ”isin her„„v„ni murehtimaan maailmaa
  valehtelisin jos v„itt„isin
  ettei se kiinnosta mua ollenkaan
  siit on kai turha teh„ lauluja
  kun n„ytt„„ silt„ ett„ siit on turha pit„„ puheita
  turha piest„ suutansa hei laulaja
  Valehtelisin jos v„itt„isin
  vihaavani kauneutta
  valehtelisin jos v„itt„isin
  ettei mik„„n mua pelota
  ois kai siistii antaa periksi 
  toteais vain kylm„sti ei t„st„ mit„„n tuu
  l„htis k„velem„„n painais oven kiinni per„ss„„n
  Ois kai siisti antaa periksi 
  toteais vain kylm„sti
  ei t„st„ mit„„n tuu l„htis k„velem„„n
  painais oven kiinni per„ss„„n
  





Vanha, mennyt ja entinen
(s„v.Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
 Kallioniemi)

  Vanha mennyt ja entinen
  vanha mennyt ja entinen
  vanha mennyt ja entinen
  jos vain takaisin saisin sen
  taikaisin huoneeseen sohjoiselle kujalle
  kahden naisen taloon
 
  En pel„nnyt siell„ mit„„n
  olin turvassa
  en ep„illyt kumpaakaan 
  olin kotona
  Vaikeet taitavat v„lineet
  ikkuna pohjoiseen
  maalit tuoreet ja hilseilleet
  niit„ hajuja
  takaisin kaupunkiin sohjoiselle kujalle
  hangen alta etsin autoa
  En pel„nnyt siell„ mit„„n
  olin turvassa
  en ep„illyt kumpaakaan 
  olin kotona
  En pel„nnyt siell„ mit„„n
  olin turvassa
  en ep„illyt kumpaakaan 
  olin kotona
  Vanha mennyt ja entinen
  Vanha mennyt ja entinen





 
Miss„ viisaaksi tullaan?
(s„v. Pesolaan san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama-
 Kallioniemi + L”yv„)

  Kulje ristiin rastiin maa
  opi diesel tekniikkaa
  kulje ristiin rastiin maa
  matkailu avartaa
  huomenta suomi poikasi on voimissaan
  vet„„ poretablettia aamun vapinaan
  Kerro miss„ viisaaksi tullaan
  miss„ oppii rakastamaan
  ei t„ll„ tiell„ ainakaan
  kerro miss„ viisaaksi tullaan
  miss„ opin rakastamaan
  tied„n sen miss„ en ainakaan
  Viime y”n„ n„in sen taas
  vanhan keikkaraakin haamun
  se istui matkalaukullaan
  kaivoi piipun taskustaan
  puhui mulle hyv„st„ se vaahtos pahasta
  soitti suutaan taiteesta ja lauloi rahasta
  Ett„ kerro miss„ viisaaksi tullaan
  miss„ oppii rakastamaan
  ei t„ll„ tiell„ ainakaan
  kerro miss„ viisaaksi tullaan
  miss„ opin rakastamaan
  tied„n sen miss„ en ainakaan
  Kerro miss„ viisaaksi tullaan
  miss„ oppii rakastamaan
  ei t„ll„ tiell„ ainakaan
  kerro miss„ viisaaksi tullaan
  miss„ opin rakastamaan
  tied„n sen miss„ en ainakaan
  





 
Talot ja tienhaarat
(s„v. Pesola-Hanhiniemi san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-
 Valkama + Kallioniemi)

  N„m„ talot ja tienhaarat
  pellot ja huoltoasemat
  joskus on kuin omistaisin ne
  ne on j„„neet kuviksi mun verkkokalvoille
  majapaikat ja kapakat
  ihmiskohtaloista surkeimmat
  joskus luulen el„neeni ne
  ne aamut maistuu suussa karvaalle
  En aina tied„ kuka m„ oon 
  saati miten t„t„ el„m„„ elet„„n
  kun tuun luokses tuunko kotiin vai asuntoon
  minne j„„n jos ylip„„t„„n j„„n 
  Pieneenkin tarinaan
  monta mutkaa kohtalo saa mahtumaan
  sivulauseistaan
  yksi oon ja pyyd„n lue se uudestaan
  
  En aina tied„ kuka m„ oon 
  saati miten t„t„ el„m„„ elet„„n
  kun tuun luokses tuunko kotiin vai asuntoon
  minne j„„n jos ylip„„t„„n j„„n 





 
P„iv„t kuluu hukkaan
(s„v. Pesola-Hanhiniemi san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-
 Valkama + Kallioniemi)

  P„iv„t kuluu hukkaan
  p„iv„t kuluu hukkaan
  p„iv„t kuluu hukkaan 
  kaikki hauska tapahtuu 
  jossain muualla
  p„iv„t kuluu hukkaan 
  en aja partaa en k„y suihkussa
  
  P„iv„t kuluu lasken niit„
  ja luvuksi paljon saan
  p„iv„t kuluu p„iv„m„„r„ ei vaihdu ollenkaan
  Kumpa tulisit jo 
  kumpa hetkeks tulis aurinko
  kumpa tulisit jo
  kumpa tulisit jo
  ™inen yksin„isyys v„rj„„ silm„naluseni sinimustiksi
  sielunmaisemani siivottoman valo paljastaa
  kun esiin purjehtii
  
  P„iv„t kuluu lasken niit„
  ja luvuksi paljon saan
  p„iv„t kuluu p„iv„m„„r„ ei vaihdu ollenkaan
  Kumpa tulisit jo 
  kumpa hetkeks tulis aurinko
  kumpa tulisit jo
  kumpa tulisit jo
  P„iv„t kuluu lasken niit„
  ja luvuksi paljon saan
  p„iv„t kuluu p„iv„m„„r„ ei vaihdu ollenkaan
  Kumpa tulisit jo 
  kumpa hetkeks tulis aurinko
  kumpa tulisit jo
  kumpa tulisit jo





 
Maailma on tyly
(s„v. Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
 Kallioniemi)

  Se kusi pulpetille
  teki mit„ haluttiin
  tappeli ja h„visi joutui arestiin
  ry”sti „idin k„silaukun hoiti meille tupakkaa
  ja keskikaljat joi ja runkkas pajassaan
 
  Maailma on tyly 
  se ei j„t„ j„m„„k„„n
  maailma on tyly
  heikko joutuu k„rsim„„n
  Hienon tiirikan se teki sek„ suunnitelman
  ellei ovi aukee rikon ikkunan
  se sai pohjakassan ja haavat rystysiin
  ja nimen nimismiehen paperiin
  Maailma on tyly 
  se ei j„t„ j„m„„k„„n
  maailma on tyly
  heikko joutuu k„rsim„„n
  maailma on tyly 
  s„„lim„tt„ hassuttaa
  maailma on tyly 
  eik„ oota hitaampaa
  Se ker„s kiuaskivet reppuun
  heitti repun selk„„n 
  souti sel„lle ja sukelsi
  ker„s kiuaskivet reppuun
  heitti repun selk„„n 
  souti sel„lle ja sukelsi
  Maailma on tyly 
  se ei j„t„ j„m„„k„„n
  maailma on tyly
  heikko joutuu k„rsim„„n
  tyly tyly tyly
  s„„lim„tt„ hassuttaa
  maailma on tyly
  eik„ oota hitaampaa





Monta kertaa
(s„v. Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
 Kallioniemi)

  Monta kertaa matkallaan
  mies kumoon tuiskahtaa
  monta kertaa luiskahtaa
  sen sielu sijoiltaan
  Kun ei muuhun suostu uskomaan
  kuin uskomattomaan
  kaikin keinoin tavoittaa
  pakenevaa onneaan
  Monta kertaa min„kin
  t„hti„ n„in
  monta kertaa hengess„ni
  jyr„n alle j„in
  kuivin suin kutistuin
  opin kuinka paisuukaan
  mies kun se kielen kolpakossa kostuttaa
  Ei muuhun suostu uskomaan
  kuin uskomattomaan
  kaikin keinoin tavoittaa
  pakenevaa onneaan





Hehkuva kivi
(s„v. Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
 Kallioniemi)

  Se oli mun mutta kadotin sen
  min„ valan vannon paskiainen
  suunnan syy merkityksen
  eksynyt oon min„ harhailen
  K„siini j„„ vain tinaa ja tuhkaa
  iki aikain taikakalu hehkuva kivi
  kivi ja keinoja voimaa ja haluu hehkuva kivi
  Se valan vaati 
  se vannottiin
  s„„nn”n laati
  ja varoitti
  hehkullaan „l„ kauppaa tee
  „l„ vertaa „l„ edes vertaiseen
  K„siisi j„„ vain tinaa ja tuhkaa
  iki aikain taikakalu hehkuva kivi
  kivi ja keinoja voimaa ja haluu hehkuva kivi
  K„siisi j„„ vain tinaa ja tuhkaa
  iki aikain taikakalu hehkuva kivi
  kivi ja keinoja voimaa ja haluu hehkuva kivi
  iki aikain taikakalu hehkuva kivi
  kivi ja keinoja voimaa ja haluu hehkuva kivi
  Hehkuva kivi





Hyisen viiman maa
(s„v. Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
 Kallioniemi)

  P„„dyin sinne minne l„hdin
  ja nyt oon takaisin
  m„ en v„it„ oppineeni mit„„n
  mutten kiell„k„„n
  kello ranteessa
  on k„ynyt kaksi tuntii tunnissa
  anna hetki huilata
  Kun j„tt„„ taakseen m„„r„np„„n
  ei tartte peitt„„ j„lki„„n
  ei oo rohkeeta tai muuta
  ei oo tyhm„„k„„n
  j„„n tomuun tutkimaan
  tutut j„ljet n„hd„ saan
  ja hahmon nuoremman
  samat saappaat jalassaan
  T„m„ hyisen viiman maa
  lihan s„„rist„ni kaluaa
  t„m„ hyisen viiman maa
  sieluni haluaa
  h„ijyn kansan maa
  h„ijyj„ odottaa muttei saa
  Aikansa kun kiert„„
  pient„ ympyr„„
  v„ist„m„tt„ v„syy
  v„syy p„„
  se ker„„ painetta ja keitt„„
  on pakko hellitt„„
  painetta ja keitt„„
  paisuu ja r„j„ht„„
  T„m„ hyisen viiman maa
  lihan s„„rist„ni kaluaa
  t„m„ hyisen viiman maa
  sieluni haluaa
  h„ijyn kansan maa
  h„ijyj„ odottaa muttei saa
  T„m„ hyisen viiman maa
  lihan s„„rist„ni kaluaa
  t„m„ hyisen viiman maa
  sieluni haluaa
  h„ijyn kansan maa
  h„ijyj„ odottaa muttei saa





Lamppu ikkunallasi
(s„v. Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
 Kallioniemi)

  Lamppu ikkunallasi on sammunut jo
  sammui taivaaltani aurinko
  pitkin kylm„„ kamaraa
  sielu raasu rahjustaa
  
  Lamppu ikkunallasi on sammunut jo
  syd„meni takoo kuuletko
  se tiet„„ etten milloinkaan
  suudella saa huulia
  P„iv„t painajaista y”t valveunia
  oi luoja etk” n„„ etk” armahda
  lie onni muita varten
  en osaa iloita
  edes hetken kohtalo ole suopea
  kipujen mies himonsa riivaama
  kipujen mies
 
  Pilvet ahmii kuutamon
  polku liukas on ja valoton
  vaikka koetan kiiruhtaa 
  ep„toivo otteen saa
  maahan painettuna vaikeroi
  m„ ken kanssaan kerran onnen koin
  ei kuule huutoaan siihen vastaa kaiku vain  
  P„iv„t painajaista y”t valveunia
  oi luoja etk” n„„ etk” armahda
  lie onni muita varten
  en osaa iloita
  edes hetken kohtalo ole suopea
  kipujen mies himonsa riivaama
  kipujen mies





Bussiraiskan surumarssi
(s„v. Hanhiniemi san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
 Kallioniemi)

  Liput puolitankoon laskekaa
  veljet sielun kellot soittakaa
  on aika messu aloittaa
  sent„„n kimpassa kierrettiin t„„ maa
  Kyyneleist„ posket kuivatkaa
  kurkustanne pala nielaiskaa
  romuttamoon vied„„n bussivainajaa
  meid„t toisistamme ruoste erottaa
  muistolle lie sopivaa maljaa kohottaa 
  kun ei kielt„yty„ tartte kuskinkaan
  jos juomanlaskijamme sallii
  tahdon laulun aloittaa
  sent„„n kimpassa kierrettiin t„„ maa
  Liput puolitankoon laskekaa
  veljet sielun kellot soittakaa
  on aika messu aloittaa
  sent„„n kimpassa kierrettiin t„„ maa