Taulutelevision kuvasäädöt Uusi testivoittajatelevisio saapuu viimein kuljetettuna kotiin. Suuret odotukset kääntyvät kuitenkin pian pettymykseksi, kun hyväksi kehuttu kuva ei vastaakaan lupauksia. Missä vika? Taulutelevisioiden kuvasäädöt ovat hyvin harvoin oletusasetuksin parhaimmillaan. Pienen säätämiseen käytetyn ylimääräisen ajan avulla kuvasta saa usein merkittävästi oletusasetuksia luonnollisemman. Yksi syy oletusasetusten tuottamaan huonoon kuvaan on se, että televisiovalmistajat haluavat ruutunsa erottuvan mahdollisimman hyvin elektroniikkamyymälän hyllyssä, jossa valaistus poikkeaa selvästi kotioloista. Kuvasäädöille on usein käyttöä myös erilaisten kuvalähteiden erojen tasoittamisessa, sillä varsinkin analogiliitännöillä esimerkiksi dvd-soittimen ja digiboksin vaatimat kuvasäädöt voivat poiketa toisistaan. Optimaalisten kuvasäätöjen löytämisen helpottamiseksi koostimme lyhyen televisioiden perussäätöjen oppaan, jonka avulla pyrimme luomaan selkoa televisioiden kuvasäätöasetusten kymmenien valintojen sekamelskaan.  1. Esiasetustilat Nykyisissä tv-vastaanottimissa on yleensä tarjolla useita erikseen nimettyjä kuvasäätöjen esiasetuksia, jotka laitteen valmistaja on säätänyt erilaisiin valaistusoloihin sopivaksi. Esiasetustiloja on tavallisesti kolme, jotka ovat nimeltään esimerkiksi Normaali (Vakio, Luonnollinen, Standardi) , Dynaaminen (Voimakas, Eloisa, Kirkas, Intensiivinen, Täyteläinen) ja Elokuva (Herkkä, Pehmeä, Soft). Esiasetustilojen pääasiallinen tarkoitus on toimia asetusmuistina, josta katselutilan valaistukseen sopivat kuvasäädöt saa nopeasti palautettua koskematta varsinaisiin yksittäisiin säätöihin. Parhaassa tapauksessa käyttäjä saa itse hienosäätää kutakin esiasetustilaa liitäntä-tai kuvalähdekohtaisesti, mutta monissa tapauksissa täydelliset käsisäädöt ovat tarjolla vain yhdessä tilassa. 2. Kirkkaus, kontrasti ja gamma Kirkkauden ja kontrastin säätimillä asetetaan kuvan tummien ja vaaleiden äärisävyjen toisto. Ensin etsitään tutusta elokuvasta tummasävyinen kohtaus, jonka mukaan kirkkaussäätöä nostetaan niin, että kuvan tummimmat sävyt erottuvat. Liian korkealla asetuksella kuvan mustan sävyn syvyys kärsii, joten joskus syvän mustan säilyttämiseksi on hyväksyttävä kevyt tummien sävyjen leikkautuminen. Seuraavaksi vaaleiden sävyjen toisto asetetaan kontrastisäädöllä, joka ei vaikuta tummien sävyjen toistoon. Säädön nostaminen kirkastaa vaaleita sävyjä, mutta liian korkealla asetuksella vaaleat äärisävyt leikkautuvat valkoiseksi. Viimeisenä tummien sävyjen erottumista voi yrittää parantaa mahdollisen gamma-säädön avulla. Gamma-säätö vaalentaa tai tummentaa kuvaa yleisesti mustaan ja valkoiseen koskematta. Hienoisen tummien sävyjen leikkautumisen voi usein korjata nostamalla gamma-säätöä, mutta samalla kuvan yleinen kirkkaus nousee myös hieman.