Yleistä appleteista
Appletit ovat Java-kielen erityispiirre: millään muulla kielellä tehtyjä ohjelmia ei voi yhtä vaivattomasti upottaa toimimaan selaimissa lähes laitteistoriippumattomasti. Periaatteessa sivulle sijoitettu appletti toimii samalla tavalla kaikissa Javaa tukevissa selaimissa, jotka sivulle eksyvät. Käytännössä tilanne ei ole aivan näin ruusuinen, mutta viime vuosina yleistynyt Java-tekniikka on päivä päivältä luotettavampi ja käyttökelpoisempi vaihtoehto monen asian toteuttamiseen.
Kun kotikoneissa Javaa suorittaa erillinen ajonaikainen ympäristö (Java Runtime Environment), selaimissa on usein mukana vastaava paketti. Tällä hetkellä selainten Java-ympäristöt laahaavat jonkin verran kehityksestä jäljessä, joten appletit eivät voi hyödyntää kaikkein moderneinta Java-tekniikkaa. Käytännössä on pitäydyttävä Javan versiossa 1.1 ja jätettävä modernit Swing-komponentit käyttämättä, mikäli ei halua käyttäjän joutuvan asentelurumbaan.
Lisäksi applettien mahdollisuuksia rajoittavat myös selainten turvallisuusasetukset. Sivulta ladattu sovelma ei esimerkiksi voi lukea käyttäjänsä kiintolevyllä olevia tiedostoja. Näilläkin työkaluilla on kuitenkin mahdollista tehdä jo varsin monimutkaisia ohjelmia, sillä Javan peruskirjastot ovat todella laajat ja monipuoliset.
Appletin ominaisuudet
Jokainen Javalla tehty sovellus on aina oma luokkansa. Jos luokkien merkitys ja olio-ohjelmointi yleisesti ottaen ei tässä vaiheessa ole selvä juttu, kannattaa asiaan perehtyä ennen Internet-ohjelmoinnin maailmaan sukeltamista. Sopivaksi tiennäyttäjäksi käyvät mm. MikroBitin vuoden 2000 ohjelmointijutut ja lehdissä 1-5/1998 ilmestynyt Java-ohjelmointikurssi.
Kun ohjelma luodaan appletiksi, se periytetään emoluokasta java.applet.Applet. Tältä emoluokalta tuleva ohjelma perii joitain apuvälineitä mm. multimedian käsittelyyn, mutta ennen muuta luurangon jonka päälle rakentaa omaa koodia. Esimerkiksi appletin latauduttua selaimeen kutsutaan automaattisesti init()-nimistä metodia. Näin käyttäjän oma appletti voi vaikkapa alustaa omia muuttujiaan automaattisesti aina latauksen yhteydessä. Ja kun appletti vihdoin sulkeutuu, kutsutaan destroy()-metodia. Myös tähän väliin käyttäjä voi lisätä omia toimintojaan.
Koska tyypillisesti sovelma ladataan WWW-sivun näkyväksi osaksi, sillä on käytössään jokin rajallinen alue näyttöpinta-alaa. Tähän voi sijoitella vapaasti AWT-komponenttikirjaston tarjoamia palikoita. Tavallisesti appletin toimintaa ohjaillaan tapahtumapohjaisesti kuten Windows-ohjelmia yleensäkin: ohjelmoija siis määrittelee, mitä tapahtuu nappia klikatessa tai vierityspalkkiin tarttuessa.
Appletin tekeminen ei ole kovin vaikeaa, jos Javan perusasiat ovat hallussa. Melkein mitkä tahansa normaalisti Javassa toimivat temput ovat kelvollisia myös applettia tehtäessä, kunhan yllämainitut poikkeukset otetaan huomioon. Mitä erikoisempia temppuja teet, sitä tärkeämpää on kuitenkin testata appletin toiminta huolellisesti ainakin yleisimmissä selaimissa, sillä erojakin on.