Maustemeiramin viljely
Käyttö ja markkinat
Meirami ei Suomessa kestä talvea, joten sitä kasvatetaan yksivuotisena, vaikka se luonnossa onkin monivuotinen puolipensas. Maustekasveista sitä viljellään Suomessa eniten tillin ja persiljan jälkeen, mutta silti kuivattua meiramia tuodaan ulkomailta vuosittain 4-6 tonnia. Eniten meiramia viljellään Egyptissä, Ranskassa, Romaniassa ja Unkarissa.
Lajikkeet:
Maustemeiramista on olemassa kaksi eri muotoa: saksalainen ja ranskalainen. Saksalainen on pienilehtinen ja runsasnuppuinen, ranskalainen on puolestaan haaroittuneempi ja suurempi lehdiltään.
Viljelyedellytykset
Meiramille sopii humuspitoinen vettä läpäisevä maa, jonka pH on 6,5-7,0. Se vaatii runsaasti lämpöä ja valoa mutta ei niinkään voimakasta lannoitusta. Meiramia viljellään yksivuotisena, mutta sitä voi pienessä mittakaavassa yrittää talveuttaa kellarissa tai ikkunalla. Ikkunalla viljeltynä meirami on hauska amppelikasvi. Lämpöä vaativana kasvina meirami tuottaa parhaan sadon kasvihuoneessa. Avomaalla viljeltynä se vaatii taimikasvatuksen kunnollisen sadon saamiseksi. Myös rikkakasvien torjuminen on vaikeaa suoraan avomaalle kylvettäessä.
Lisäys
Koska meiramin siemenet ovat hyvin pieniä, niiden kylväminen onnistuu parhaiten hiekkaan sekoitettuna. Meiramin voi kylvää pieninä ryhminä potteihin (6-10 siementä/potti) huhti-toukokuussa ja istuttaa ulos ilmojen lämmittyä. Istutettaessa meirami tarvitsee n. 20-30 x 25-40 cm:n taimivälit. Harvemmassa istutuksessa kasvit pysyvät terveempinä. Muovikatteessa viljeltynä sopiva istutustiheys on 12-20 kpl/ m2 ja harjussa viljeltynä 10-16 kpl/ m2. Harsopeitteestä on hyötyä kylminä öinä, mutta pitkään harsoa ei kannata pitää taimien päällä, sillä kosteassa meiramiin iskeytyvät helposti sieni- ja virustaudit. Myös sateisina kesinä ne saattavat olla yleisiä. Kasvihuoneessa voidaan käyttää pohja- tai penkkiviljelyä tai kasvattaa meiramit ruukuissa: 3-5 litran ruukkuihin mahtuu 2-3 tainta.
Hoito
Meirami tarvitsee normaalin kompostilannoituksen (2-3kg/ m2). Koska meirami viihtyy ilmavassa maassa, haraaminen on hyväksi kasvulle. Taimikasvatuksessa esiintyy usein taimipoltetta, joka voi olla peräisin kasvualustana käytetystä kompostista. Huonovointiseen kasvustoon iskeytyvät helposti kirvat ja punkit. Lehtilaikkutautia voi esiintyä sekä avomaa- että kasvihuoneviljelyssä. Jos laikkuja löytyy lehdistä, sato on korjattava heti, ennen kuin lehdet ruskettuvat ja varisevat.
Sadonkorjuu ja käsittely
Sato korjataan viimeistään silloin, kun nuppujen alimmat kukat ovat auenneet. Varret leikataan 3-5 cm:n korkeudelta käsin tai saksilla. Sadonkorjuun jälkeen meirami tarvitsee lisälannoitusta, jotta saataisiin toinenkin sato ennen pakkasia. Meirami käytetään joko tuoreena tai kuivattuna. Kuivatuslämpötilaksi sopii +35 oC. Kuivatuksen jälkeen lehdet ja kukat erotetaan varsista ja murskataan joko käsin tai suurilla viljelyksillä puimakoneella.
Satoisuus
Avomaalta saadaan ensimmäisestä korjuusta tuoresatoa 50-100 kg/aari. Toinen sato on tätä pienempi. Muovikatteista ja harjuista saadaan selvästi suurempi sato kuin katteettomalta tasamaalta. Puumalassa tehdyissä kokeissa saatiin satoa avomaalle istutetuista taimista kahdesta korjuukerrasta 0,95 kg/ m2; harjuun suoraan kylvetyistä siemenistä saatiin 0,44 kg/ m2. Kasvihuoneesta satoa tulee kahdesta korjuusta 3-5 kg/ m2.
Lähteet:
Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely. Helsinki 1995.
Seija Hälvä: Mausteita omasta maasta. Rauma 1986.
Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa. Keuruu 1989.
Ursula Pelttari: Ryytimaa. Juva 1995.