KAMOMILLAN viljely

 

 

Käyttö ja markkinat

Kamomilla on yksi vanhimmista lääkekasveista. Sisäisesti käytettynä sillä on mm. rauhoittava ja vatsan kouristuksia laukaiseva vaikutus. Ulkoisesti sitä käytetään mm. kylpy-yrttinä ja hiustenhoidossa. Suurimpia kamomillan tuottajamaita ovat Argentiina, Egypti, Unkari, Puola ja Espanja. Kaupan keskus on Saksa, jonne tuodaan kamomillan kukkia vuosittain n. 3000 t. Suomessa kukkia käytetään n. 8-10 t vuosittain.

Lajikkeet

Kamomillasta on sekä diploidisia että polyploidisia lajikkeita. Luonnonvaraiset sekä tavallisimmin viljellyt lajikkeet ovat diploidisia. Polyploidiset lajikkeet ovat suurempikokoisia ja niiden haihtuvien öljyjen koostumus on erilainen. Haihtuvassa öljyssä ovat vaikuttavina aineina kamatsuleeni sekä bisabololi-yhdisteet, joiden pitoisuuksissa on lajikkeiden välillä suuriakin vaihteluita. Valitettavaa vain on, että siemenliikkeiden myymästä kamomillasta ei useinkaan käy ilmi, mikä lajike on kyseessä.

Viljelyedellytykset

Kamomillan kasvupaikaksi sopii normaali lämmin puutarhamaa, jonka pH on 7-8. Typen tarve kamomillalla on vähäinen, mutta kaliumia se tarvitsee enemmän. Sopiva määrä kompostia on 1-2 kg / m2. Liian kosteasta maasta kamomilla ei pidä, ja saunakukkaa tai pihasauniota kasvava palsta ei sovi kamomillan viljelyyn. Lumeton kevättalvi on haitallinen talvehtivien juurille, mutta muutoin kasvi on kylmänkestävä. Tuholaisista kääriäiset (Cnephasia spp.) saattavat vioittaa kamomillan kukkia.

Lisäys

Kamomilla kylvetään avomaalle touko-kesäkuussa tai elo-syyskuussa. Viljelykokeiden perusteella paras ajankohta on kuitenkin kylvö juuri ennen talven tuloa niin, että kylvökset eivät ehdi taimettua. Siementä tarvitaan 30-50 g aarille. Koska siemenet itävät vain valossa, kylvö tehdään riveihin maan pinnalle ja kylvöstä tiivistetään hieman. Hoitotöitä varten tarvitaan 50-60 cm:n rivivälit; pienellä alalla viljeltäessä riittävät 40 cm:n rivivälit ja muutaman sentin taimivälit. Suurille aloille kylvön voi tehdä heinänsiemenen kylvölaitteella. Jatkossa tarvitaan vain täydennyskylvöjä, sillä kamomilla kylväytyy itsestään seuraavina vuosina. Siemeniä voi kerätä omaan käyttöön pieneltä korjaamatta jätetyltä alalta, missä kukkien annetaan kukkia niin pitkään, että ne ovat täysin keltaisia ja kypsyneitä. Tässä vaiheessa kasvit leikataan varovasti juuresta aamukasteen aikaan ja viedään kuivumaan huoneenlämpöön. Viikon päästä siemenet ovat kerättävissä talteen. Ne kannattaa sekoittaa mykeröiden kuivien osien kanssa ennen kylvöä, jotta kylvöksestä tulisi tasaisempi.

Hoito

Ensimmäisen korjuukerran jälkeen annettu lisätyppi edistää pensastumista. Rivivälien haraus ja rivien kitkentä täytyy tehdä 1-2 kertaa kasvukaudessa. Kastelua kamomilla vaatii lähinnä kylvön yhteydessä. Talvehtimisen jälkeen maanpinta on hyvä jyrätä, sillä roudan nostamat juuret täytyy saada painettua takaisin maahan. Kamomilla kestää hyvin pientä tallomista.

Sadonkorjuu ja käsittely

Syksyllä kylvetystä kamomillasta saadaan ensimmäinen sato seuraavan vuoden kesä-heinäkuulla ja toinen sato paria viikkoa myöhemmin. Sadonkorjuu suoritetaan kuivalla aurinkoisella säällä täyden kukinnan aikaan, jolloin valkoiset laitakukat ovat vaakasuorassa. Jos kukat kerätään liian vanhoina, ne murskautuvat jauhoksi jatkojalostuksessa. Omaan käyttöön kukkia voi poimia kotipuutarhassa pitkin kesää aina niiden auettua. Korjuu suoritetaan käsin tai marjanpoimureilla tai kaupallisessa mittakaavassa erikoiskonein. Sadonkorjuussa otetaan talteen kukkamykerö ja 1-3 cm kukkavartta. Kesän aikana saadaan talteen 2-3 kukkasatoa. Kukat laitetaan kuivumaan välittömästi keräyksen jälkeen. Kuivatus tapahtuu 40 oC:ssa 6-8 tuntia tai huoneenlämmössä 2-3 vrk, ja kilo tuoreita kukkia tarvitsee yhden neliömetrin kuivatustilaa. Niittokoneella korjattu kamomillaheinä kuivaa hyvin seipäillä.

Satoisuus

Syyskylvöt tuottavat suuremman sadon kuin kevätkylvöt, jos lehtiruusukkeiden talvehtiminen onnistuu. Tuoreita kukkia saadaan kahdesta korjuusta 0,3-0,6 kg/ m2. Tämä vastaa 0,05 - 0,15 kg kuivattuja kukkia / m2. Kiloon kuivattuja kukkia tarvitaan 4-6 kg tuoreita kukkia.

 

Lähteet:

 

Bertalan Galambosi: Kamomilla kukkimaan. Tee-lehti 1989 (3): s.54-55.

Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien viljely. Helsinki 1991.

Bertalan Galambosi: Luonnon rohdoskasvien viljely. Mikkeli 1994.

Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely. Helsinki 1995.

Seija Hälvä: Mausteita omasta maasta. Rauma 1986.

Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa. Keuruu 1989.