Maustevenkoli, viljelyohjeet

Käyttö ja markkinat

Maustevenkoli on tärkeä aniksenmakuinen mauste- ja rohtokasvi, jonka siemeniä tuotetaan eniten Ranskassa ja Unkarissa. Suomessa kasvi ei talvehdi eikä tuota siementä. Siementen sijasta voidaan kuitenkin käyttää lehtiä, joiden tuottaminen onnistuu myös Suomessa.

Lajikkeet

Suomalaista alkuperää olevien maustevenkoleiden lehtisato on ollut viljelykokeissa hieman suurempi kuin kanadalaisen (Sweet fennel) ja iso-britannialaisen (Green fennel) venkolin. Pronssinvärinen kanadalainen muoto (Bronze fennel, Rubrum) on satotasoltaan heikko.

Eniten Suomessa viljellään salaativenkolia (Foeniculum vulgare var. azoricum), josta syödään lehtien turvonneet tyviosat tuoreena tai keitettynä.

Viljelyedellytykset

Maustevenkoli viihtyy kuohkeassa, kalkkipitoisessa ja melko kosteassa maassa lämpimällä kasvupaikalla. Lannoitukseksi sopii normaali lannoitus 2-3 kg kompostia neliölle.

Lisäys

Siemenet kylvetään avomaalle 2 cm:n syvyyteen keväällä, kun maan lämpötila on 12-15 °C. Sopiva riviväli on 30-50 cm, ja taimiväliksi sopii 10-15 cm. Jos haluaa esikasvattaa taimet, siemenet kylvetään toukokuussa 2-3 siementä ruukkuunsa. Taimikasvatus vie aikaa 4-5 viikkoa. Ulos taimet istutetaan 30-40 x 30 cm:n välein 12 kpl/m². Harjuun istutettaessa taimia mahtuu 6-10 kpl/m.

Hoito

Koska taimien kasvuunlähtö on melko hidasta, rikkaruohot on kitkettävä pois huolellisesti alkukesästä. Myöhemmin kesällä tarvitaan 1-2 harausta. Tuholaisista luteet ja kirvat saattavat vaurioittaa lehtiä.

Sadonkorjuu ja käsittely

Lehtisadon korjaamisen voi aloittaa kasvuston ollessa n. 20 cm:n korkuista. Suurin sato saadaan korjattaessa versot elokuun alussa ennen kukkavarsien muodostumista. Jos kasvupisteitä ei ole vaurioitettu ensimmäisessä korjuussa, toinen sato on mahdollista saada syksyllä ennen pakkasia. Sato myydään yleensä tuoreena. Venkolin lehtiä voi myös kuivata ja pakastaa; pakastus säilyttää aromit ja värin paremmin kuin kuivatus. Sopiva kuivatuslämpötila on n. 35 °C.

Satoisuus

Tuoresatoa saadaan keskimäärin n. 150 kg aarilta.

Lähteet:

Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely. Helsinki 1995.
Seija Hälvä: Mausteita omasta maasta. Rauma 1986.
Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa. Keuruu 1989.