KYNTELIN viljely
Käyttö ja markkinat
Yksivuotinen kesäkynteli (Satureja hortensis) ja monivuotinen talvikynteli (Satureja montana) ovat kotoisin Välimeren alueelta. Kyntelien maku muistuttaa pippuria ja niitä kutsutaankin pippuriyrteiksi. Pääasiallinen käyttötarkoitus on ruokien maustaminen. Eniten kynteliä viljellään Espanjassa, Jugoslaviassa, Ranskassa ja Unkarissa. Siitä tislattua eteeristä öljyä tuotetaan vuosittain 1500 kg.
Viljelyedellytykset
Kyntelit viihtyvät lämpimässä ja kuohkeassa maassa. Niille riittää normaali kastelu ja normaali kompostilannoitus 2-3 kg/ m2. Kesäkynteli kuuluu helpoimmin viljeltäviin yrtteihin. Sitä voi myös kasvattaa ikkunalla ainakin keväällä ennen avomaakauden alkua.
Lisäys
Kesäkyntelin siemenet kylvetään toukokuun puolivälissä suoraan avomaalle 1,5-2 cm:n syvyyteen. Maan lämpötilan pitäisi olla 8-10 oC. Taimiväliksi sopii 25-35 cm ja riviväliksi 30 cm. Muovikate lisää satoa kylminä kesinä. Tasamaalle taimia tulee 12 kpl/ m2, muovikatteeseen 9-12 kpl/ m2 ja harjuun 6-10 kpl/ m2. Taimet voi myös esikasvattaa kylvämällä siemenet toukokuussa ruukkuihin (5x5 cm) ja istuttamalla taimet avomaalle kesäkuussa 4-5 viikon taimikasvatuksen jälkeen. Jos haluaa tuoretta kesäkynteliä koko kesäksi, kannattaa tehdä uusintakylvö muutaman viikon päästä edellisestä.
Talvikynteli vaatii taimikasvatuksen. Siemenet kylvetään maalis-huhtikuussa ja taimet istutetaan avomaalle toukokuun lopulla. Talvikyntelin talvehtiminen on aina epävarmaa, ja kasvit onkin syytä suojata syksyllä kasvuturpeella. Keväällä lumen sulaessa ja auringon paistaessa maan kastelu lämpimällä vedellä ja versojen peittäminen estävät kasvien kuivamista. Jos on mahdollista, osa talvikynteleistä kannattaa talveuttaa ikkunalla viileässä valoisassa paikassa. Keväällä niistä voi ottaa pistokkaita, ja ne voi istuttaa takaisin kasvimaalle 6-8 cm:n pituisiksi leikattuna.
Hoito
Kynteli versoo paremmin, jos latvat katkoo muutaman lehtiparin korkeudelta. Taudit ja tuholaiset eivät kynteliä juurikaan vaivaa.
Sadonkorjuu ja käsittely
Kun versoja leikataan kesällä käyttöön, niihin täytyy jättää 2-4 lehtiparia jatkokasvun turvaamiseksi. Pääsato korjataan heinä-elokuussa joko ennen kukintaa tai täyden kukinnan aikaan. Jos korjuu viivästyy, lehdet punertuvat, siemeniä tulee mukaan ja alalehdet saattavat homehtua. Pienet alat voi korjata käsin saksilla, suuremmat alat täytyy niittää. Leikkuussa jätetään n. 10 cm:n sänki.
Satoisuus
Kesäkyntelin suorakylvetyistä siemenistä saatu tuoresato on vaihdellut eri osissa Suomea 0,1 kg:sta / m2 2,5 kg:aan/ m2. Taimina istutetuista kynteleistä saadaan n. 0,2 kg suurempi sato neliöltä. Keskimääräinen tuoresato on n. 1 kg/ m2 eli 100 kiloa aarilta, mikä vastaa kuivattuna 8 kg:n aarisatoa.
Lähteet:
Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely. Helsinki 1995.
Seija Hälvä: Mausteita omasta maasta. Rauma 1986.
Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa. Keuruu 1989.
Ursula Pelttari: Ryytimaa. Juva 1995.