KULTAPIISKUN viljely

Käyttö ja markkinat

Kultapiisku on monivuotinen keltakukkainen ruoho. Kultapiiskun kukkivia latvuksia käytetään virtsatierohtona. Se on pysyvä artikkeli rohdosalan tukkuliikkeiden myyntiluetteloissa, ja kysyntä ylittää reilusti tarjonnan. Enimmäkseen kultapiiskua on kerätty luonnosta, mutta nykyisin sitä on ryhdytty myös viljelemään. Suuret kasvilääkkeitä viljelevät yritykset Sveitsissä ja Hollannissa viljelevät sitä omiin tarpeisiinsa ja myös Suomessa sitä viljellään rohtojen raaka-aineeksi.

Lajikkeet

Etelä- ja Keski-Suomessa kasvaa kultapiiskun korkea alalaji (Solidago vigaurea subsp. Virgaurea) ja Pohjois-Suomessa matalampi alalaji pohjankultapiisku (Solidago virgaurea subsp. minuta). Koristekasvina viljellään kanadanpiiskua (Solidago canadensis).

Viljelyedellytykset

Kultapiisku ei ole kovin vaativa kasvupaikan suhteen. Tavallinen puutarhamaa käy hyvin, kunhan se on puhdas monivuotisista rikkaruohoista.

Lisäys

Kultapiiskun viljelyssä käytetään yleensä taimikasvatusta. Suora siemenkylvökin on mahdollista pienillä viljelmillä, mutta rikkaruohojen hoito on työlästä ensimmäisenä vuonna. Luonnosta kerättyjen siementen itävyys on 87-100%, mikäli ne kerätään ajoissa. Siemenet on puhdistettava lenninkarvoista. Siementen alkuperä pitäisi olla suurin piirtein samoilta seuduilta, sillä muutoin kukinta tapahtuu eri aikaan, mikä vaikeuttaa sadonkorjuuta. Mitä pohjoisempaa kasvi on kotoisin, sitä matalampi se on kasvultaan ja sitä lyhyempi on kasvukausi. Taimikasvatuksessa siemenet kylvetään varhaiskeväällä tai syysistutusta varten kesällä 5 x 5 cm:n potteihin 3-6 siementä kuhunkin. Istutettavaksi taimet ovat sopivia 5-8 cm:n pituisina. Istutustiheydeksi tasamaalla sopii 40 x 40 cm eli 6 kasvia/ m2. Harjuviljelyssä istutetaan 5-6 tainta juoksumetrille. Suorakylvössä kylvetään 70-100 siementä metrille. Ensimmäisenä kesänä kasvit muodostavat lehtiruusukkeen ja kukkivat toisesta kesästä lähtien.

Hoito

Luomuviljelyssä lannoitteena käytetään kompostia 2-4 kg/ m2 ennen istutusta ja korjuun jälkeen elokuussa vielä 1-3 kg/ m2 varmistamaan lehtiruusukkeiden kasvun. Tasamaaistutuksissa kitketään ja harataan ja tarvittaessa. Harjuviljelyssä riittää 2-3 harausta ennen kukintaa ja korjuun jälkeen 1-2 harausta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota juolavehnän ja mataran poistamiseen ennen sadonkorjuuta.

Sadonkorjuu ja käsittely

Kultapiiskun nuppuvaiheen lopussa olevat kukkivat latvat korjataan heinäkuun puolivälissä ennen täyttä kukintoa. Jos kukat ovat ylikypsiä, pumpulimaiset siemenhaituvat heikentävät laatua. Sadonkorjuu tehdään sirpillä tai esim. heinänniittokoneella. Sänki saa jäädä 20-30 cm:n pituiseksi. Kuivatus tapahtuu korkeintaan 40 oC:n lämpötilassa. Varsien silppuaminen 5-8 cm:n pituiseksi nopeuttaa kuivatusta. Kuiva tavara voidaan pakata paperisäkkeihin tai paalata. Hengityssuojaimia on hyvä käyttää sadonkorjuun ja käsittelyn aikana.

Satoisuus

Viljelyssä sadon määrä on 100-200 kg/aari, mikä vastaa 20-40 kg:n kuivasatoa aaria kohti. Tämä on 10-200 kertaisesti enemmän kuin luonnonkasvustoista kerätty sato. Kuivasta kasvustosta tutkitaan flavonoidipitoisuus, jonka pitäisi saksalaisten vaatimusten mukaan olla vähintään 1,5%.

 

Lähteet:

Bertalan Galambosi: Luonnon rohdoskasvien viljely, Mikkeli 1994.

Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely, Helsinki 1995.