MÄKIKUISMAN viljely

Käyttö ja markkinat

Rohtona käytetään kukkia (Flos hyperici) mutta myös koko kukkivaa kasvia (Herba hyperici cum flore). Raaka-aine on paljolti luonnosta kerättyä, mutta viljelyn osuus on lisääntymässä. Särmäkuismaa voidaan viljellä samoilla ohjeilla kuin mäkikuismaa, mutta sen satoisuus on huonompi.

Lajikkeet

Mäkikuismasta on käytössä Puolassa jalostettu lajike Topaz.

Viljelyedellytykset

Mäkikuisma on melko vaatimaton maan laadun ja ravinteisuuden suhteen. Se menestyy parhaiten hyväkuntoisessa puutarhamaassa.

Lisäys

Sekä suomalaisen että ulkomaisen siemenen itävyys on vaihdellut hyvin paljon ollen 0-70 %. Mäkikuisman voi kylvää suoraan kasvupaikalle tai käyttää taimikasvatusta. Keski-Euroopassa suositellaan syyskylvöä (4 kg/ha), mutta Suomessa sitä ei ole kokeiltu, koska on vaarana, että pienet siemenet huuhtoutuvat maasta sulamisvesien mukana. Suorakylvöä keväällä ei voi taas suositella suuren kitkemistyön takia. Siten taimikasvatus on Suomessa paras vaihtoehto. Siemenet sekoitetaan hienon hiekan kanssa tasaisen kylvön varmistamiseksi. Kylvö tehdään toukokuussa potteihin 6-10 siementä kuhunkin, ja taimet kasvavat istutuskuntoon 4-5 viikossa. 60 cm:n riviväli ja 40-50 cm:n taimiväli on sopiva kuismalle. Harjuviljelyssä paras lehtisato saadaan istutustiheyden ollessa 6 tainta / metri.

Hoito

Luomuviljelyssä sopiva kompostimäärä on 3-4 kg/ m2. Rikkaruohontorjunta suoritetaan kitkemällä tai haraamalla tarpeen mukaan. Uusien versojen kasvupisteissä voi esiintyä koisaperhosten aiheuttamia vaurioita kesäkuun alkupuolella.

Sadonkorjuu ja käsittely

Istutusvuonna sato korjataan elo-syyskuun vaihteessa, toisena vuonna kuukautta aikaisemmin. Talteen otetaan joko vain kukinnot lyhyine varsineen tai kasvin koko maanpäällinen osa. Sänki on jätettävä vähintään 10 cm:n pituiseksi, jotta kasvien tyvellä olevat rönsyt eivät vaurioituisi. Korjuu tehdään käsin tai koneella. Kuivatuslämpötilaksi on 40 oC sopiva.

Satoisuus

Harjuviljelyssä erityisesti ensimmäisen vuoden sato on pienempi kuin tasamaalla viljeltynä. Kokeissa ensimmäisen vuoden sadoksi on saatu 50-150 kg/ha tuorepainona mitattuna. Se vastaa 10-25 kg:n kuivapainoa. Toisen vuoden sato saattaa olla jopa kaksinkertainen. Kukkasato on huomattavasti pienempi.

Lähteet:

Bertalan Galambosi: Luonnon rohdoskasvien viljely. Kokemuksia ja koetuloksia vuosilta 1984-1993. Mikkeli 1994. Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely, Helsinki 1995.