YRTTITARINAT JA PARANNUSLOITSUT
Tähän tulee kokoelma suomalaisia ja vähän muunkin maalaisia yrttitarinoita…
LOITSUT
SYNTYLOITSUJEN TAUSTAA
Syntyloitsut ovat vastauksia perimmäisiin kysymyksiin, mistä kaikki maailma ja sen ilmiöt ovat saaneet alkunsa. Suomalaiset käsitykset alkuperistä ovat yleensä hyvin samanlaisia kuin muuallakin maailmalla. Syntykertomukset ja -loitsut kuvaavat, miten lajinsa ensimmäinen edustaja tuli maailmaan. Suomalaisessa kansanperinteessä on poikkeuksellista, että näitä syntytarinoista kehitettyjä loitsuja on käytetty parantamiseen. Uskottiin, että tietämällä ilmiön alkuperä pystyttiin hallitsemaan sen voimia.
Loitsuja on pitkään pidetty kaavaan vakiintuneina runomuotoisina tai suorasanaisina lukuina. Myöhempi tutkimus ei enää ole vakuuttunut loitsujen muuttumattomuudesta. Ne ovat muuttuneet lukijansa ja tilanteen mukaan sopiviksi. Loitsuja lukemalla tietäjä on yrittänyt saada hallintaan yliluonnollisia ja parantavia voimia.
Loitsut on aikanaan kerätty pääasiassa haastattelemalla ja niiden sanamuoto on usein vaihdellut.Todelliset tietäjät eivät yleensä ole paljastaneet sanatarkasti tuntemaansa runoa, koska silloin uskottiin sen tehon katoavan.
Eläimistä sisilisko, sammakko ja käärme aiheuttavat eniten erityistä parantamista vaativia vammoja. Eläimen voiman uskottiin ilmenevän eläimessä, sen osissa ja sen todellisssa tai kuvitelluissa olinpaikoissa. Puremia ja loukkaamia aiheuttavat eläimet ovat jonkinverran yhteydessä tuonpuoleiseen ja siten kykeneviä välittämään väkeä. Esim. linnut ja kalat välittävät metsän ja veden väkeä, mutta käärmeen sisiliskon ja sammakon loitsuissa paljastuu muitakin tuonpuoleisia voimia.
Seuraavassa on koottuna loitsuja tavallisimmista ilmiöistä, joiden uskottiin aiheuttavan tauteja:
Käärmeen syntyloitsu
Konna kankahalla makasi
kaatuvalla kalliolla
haapasen haon nenässä.
Kuola valui konnan suusta
kina ilkeilijän kijasta
tuuli sen kokon työnti
mistä on sille runko tehty
luotu kennon ruttoloista
mistä on pää pahalle pantu
pää on pantu pajun lehestä
pahalaisen patalapuista
aivot koskisen kuohunnoista
mistä on silmät siunattu
silmät silkin siemenestä
mistä on kieli tehty
kieli veitsen tutkaismesta
tahi kivestä tuonen äimän
miekasta kalevan pojan
Tieän mä sinun sukusi vaan en kanna karvojasi
Sammakon syntyloitsu
Hurru herranen
Neitsyt Maaria erinomainen
vesikinttu kipula - - -
emo ensimmainen
kunsa kannon suosta nostit
kannon suosta manan maasta
likarinnan liettehestä
sammakon saven sisästä - - -
Sammakko salainen
koira luppahurtta hujottelet
aalto sen rannalle ajoi
vesa vierelle vetäis
herra hengen antoi
silmät siunas jumala - - -
Sammakko saatu veestä
saatu maasta
saatu veestä
kahen ilman halkaisija - - -
Sammakon synnystä kerrotaan monenlaisia tarinoita. Yhden tarinan mukaan sammakko on syntynyt ihmisen ja eläimen sekasikiöstä, joka on jo ennen syntymäänsä hylätty hetteikköön. Tähän alkuperään viitta myös tällainen loitsu:
"Latukka lutukan poika
nelijalkaisen sikijävä
kaksijalan kannattama
inehmisen ilmisaama"
Sisiliskon syntyloitsu
Kansatar kaunis neiti
kesät heitu hettessä
talvet taivaan navalla
tuli tulla taivahasta
kekäleenä keikutteli
säkenisi sätkytteli
siitä sykkö syntynynnä
sijinnynnä sisilisko
Upea on sinun isäsi
kasaritar sinun emosi
sinä olet tehty koivupuusta
pantu haavan pakkuloista
kyllä minä sukusi tunnen
vaan en tiijä synnyttäjääsi
Kivet
Kivien uskottiin olevan paholaisen aikaansaannosta.
Syntyloitsu saattoi olla vaikkapa tällainen:
Kivi kimmon kannon poika
syöjättären syvän käpy
maammottaren maksan silppu
maan muna pellon kakara
et sä silloin suuri ollut kun sä mannusta kohosit
Kivenloukkaamaa parantaessaan tietäjä käskee kiveä ottamaan vihansa takaisina:
"Kivi kummun kannon poika
maan muna pellon kakara
tule työsi tuntemaan
pahasi parantamaan
kipeäsi voitelemaan
juomaan viinan vihasi
oluena omat pahasi
metehenä mielilausehesi
Puun synty
Tietäjä lukee puun synnyn osoittaakseen hallitsevansa puita. Samankaltaista loitsua käytettiin kun parannettin puunvihoja:
"Pihlaja on pirun tekemä,
haapa on hiien kasvattama,
leppä on lemmon tekemä,
honka on harmaksen tekemä,
näräne virosen poika"
Maahisen syntyloitsu
Wesihiisi vettä souti
Wenehellä vaskisella
Purrella kupariperällä
Sylki nuolen lainehille
Walahutti vastaselle
Aalto rantahan ajoi
Tuuli työnsi turpesehen
Siinä sieniksi sikesi
Etanoiksi ellosteli
Sitä maahinen sikesi
Syntyi sykkö raukka
Pakkasen syntysanat
Tällaista loitsua käytettiin mm. palovammojen parantamisessa:
"Kauha on neitillä käessä
toisessa metinen siipi
mesimytty kainalossa
hyyssä on sukka
jäässä kenkä
paijan kaapu kokkareissa
hyistä kelkkaa vetää
jäistä tallaa tanuu
sen on tuonut tuonnepata
vetänyt viron takaa
läpi linnojen lumisten
läpi jäisten kaupunkien
jolla tulen tummenteleen
valkejaisen vaimentelee
visko nyt vilua vettä
kanna hyyhmän karvallista - - -
TAUTIOLENTOJEN JA TAUTIEN LOITSUJA:
Riiden loitsuja
Yhteydet riiden alkuperään ilmenevät loitsussa:
" riisi sinä ritvanainena retvanainena
viikon olit visakossa
kuukauden kuusikossa
kolme kuuta katajikossa
puolen vuotta pajukossa
päivät piilit juurten alla
yöksi oksille osasit
kyllä sinuns sukusi tiijän
ja teiän sykkö syntysikin
vaan en kanna karvojasi
menen konna sukuhusi
sukuhuisi syntyishisi
siellä sinua tarvitahan
ijän kaiken kaivatahan
Riiden loitsu saattoi olla myös tällainen:
Hiijen portto
pajarin huora
teki poikaa yheksän
tyttölapsen kymmenennen
yhellä vesikivellä
siinä risti lapsiansa
nimitti äpäriänsä
minkä ähkyksijäksi
minkä pisti pisteiseksi
minkä pani paiseheksi
riisi on poijan riukumaisen
riukamoisen poijan poika
Tuulikki Tapanin neiti
hoikka Honkolan miniä
salakaaren kaunis vaimo
joutui ilman vempeleellä
Paiseen loitsuja
Äkämä, pukama, putken polttama,
siirrä sijas, muuta majas.
Tänään kuin kirkko, huomenna kuin kirppu.
Painu, paha, älä paisu
alene, älä ylene.
Puun juuret puhetkoon,
koivun juuret kohotkoot,
lepän juuret levitkööt,
haavan juuret hajotkoot,
pajun juuret paksutkoot,
iho ihmisen paratkoot.
Yheksän, kaheksan, seitsemän,
kuusi, viisi, neljä, kolme,
kaksi, ei yhtään.