MAUSTEKIRVELIN viljely
Käyttö ja markkinat
Maustekirveliä käytetään etenkin tuoreena mm. salaattien, kastikkeiden, kala- ja vihannesruokien maustamiseen. Se on yksi ranskalaisen keittiön perusmausteista ja "Fines herbes" -maustekimpun osa. Eniten maustekirveliä viljellään Ranskassa; Suomeen sitä tuodaan n. 0,5 tonnia vuosittain.
Lajikkeet
Maustekirvelistä on olemassa sekä sileälehtisiä että kähärälehtisiä lajikkeita.
Viljelyedellytykset
Maustekirveli viihtyy parhaiten kosteassa maaperässä auringossa tai puolivarjossa. Hyvä ilmanvaihto on tarpeen härmän tuhojen torjumiseksi ja kasvihuoneessa lisäksi liian nopean kasvun estämiseksi. Mustassa muovissa kasvi ei viihdy lämpiminä kesinä, ja muutenkin se pitää enemmän viileähköstä säästä. Jos maustekirveli saa liikaa tai liian vähän aurinkoa, lehdet kellastuvat nopeasti. Myös vedenpuutteessa kasvi helposti kellastuu ja alkaa kukkia, mikä vähentää satoa. Maustekirveli sopii kasvatettavaksi myös parvekelaatikossa tai kukkaruukussa. Kompostilla (2-3 kg/ m²) parannettu puutarhamaa sopii hyvin kirvelille. Lannoitustarve ei kirvelillä ole kovin suuri, ja runsas typpilannoitus voi nostaa sen nitraattipitoisuuden liian korkealle.
Lisäys
Ensimmäiset kylvökset voi tehdä jo sisälle kukkaruukkuun, jolloin satoa pääsee maistelemaan hyvissä ajoin. Muutoin maustekirveli kylvetään suoraan avomaalle useampia kertoja kesässä aloittaen mahdollisimman aikaisin keväällä. Kasvi kukkii nopeasti, ja jatkuvan sadon saamiseksi kylvö on syytä tehdä ainakin kolmeen kertaan. Kylvön voi tehdä hajakylvönä leveään riviin tai normaalisti yhteen riviin. Taimien voi antaa kasvaa tiheässä 1-2 cm:n taimivälein, tai ne voidaan harventaa 5 cm:n päähän toisistaan. Riviväliksi sopii 10-25 cm. Jos kirveli kasvatetaan täysikokoiseksi ilman jatkuvaa sadonkorjuuta, taimi- ja rivivälien on oltava suuremmat. Kylvökset peitetään hyvin ohuesti haihtumisen estämiseksi joko mullalla tai vain kateharsolla; syvälle joutuneet siemenet itävät heikosti. Jos maustekirvelin annetaan kukkia, se kylvää itse itsensä kasvupaikalle.
Hoito
Kastelua kirveli tarvitsee taimivaiheessa ja kuivien kausien aikana. Kastelu hidastuttaa kukintaa. Rikkaruohojen torjumiseksi jatkuvat haraukset ovat tarpeen; erityisesti vesiheinä voi muodostua hankalaksi torjuttavaksi.
Sadonkorjuu ja käsittely
Maustekirveliä kannattaa korjata syötäväksi pitkin kesää ennen varsinaista sadonkorjuuta. Käytön voi aloittaa, kun versot ovat 10 cm:n korkuisia. Kun nuppuiset varret otetaan käyttöön, satoaika pitenee. Pääsato kerätään ennen kukintaa, ja jos versoihin jätetään riittävän pitkä tynkä, saadaan vielä toinenkin sato. Maustekirveliä voi markkinoida sekä tuoreena, kuivattuna että pakastettuna.
Satoisuus
Maustekirvelin tuoremyyntisato on 1-4 kg/ m² eli 100-400 kg/a korjuukertojen määrästä riippuen. Sadan kilon aarisato vastaa kahdeksan kilon kuivattua lehtisatoa.
Lähteet:
Bertalan Galambosi: Luonnonmukainen yrttiviljely. Helsinki 1993.