Saksankirveli
Espanjankirveli
Latinankielinen nimi: Myrrhis odorata
Englanninkielinen nimi: Sweet Cicely
Apiaceae-heimo (Sarjakukkaiskasvit)
Piirroskuva isompana
Valokuva
Yleiskuvaus
Saksankirveli on makea aniksenmakuinen monivuotinen yrtti,
joka menestyy hyvin Suomessa. Se on vanha lääke- ja
maustekasvi, jota saattaa löytää villiintyneenä pihoilta ja
puistoista Etelä-Suomessa. Kotoisin kasvi on Etelä-
Euroopasta, missä sitä on viljelty laajalti. Saksankirveli
kasvaa lähes metrin korkuiseksi ja kukkii suurin
sarjakukinnoin, jotka koostuvat pienistä kermanvalkoisista
kukista. Erittäin suuret siemenet muodostuvat pian
kukkimisen jälkeen, ja myös ne maistuvat anikselta. Kasvin
sokeripitoisuus on jopa 40% kuiva-aineesta, ja se sopiikin
hyvin sokerin korvikkeeksi mm. diabeetikoille.
Saksankirvelin tieteellinen sukunimi Myrrhis tulee
hajustetta tarkoittavasta sanasta; myös lajinimi odorata
tarkoittaa tuoksuvaa.
Pihan koristekasviksi saksankirveli sopii puolivarjoiselle
tai varjoiselle paikalle esim. talon pohjoisseinustalle. Se
kuuluu ensimmäisiin kasveihin, jotka keväällä nousevat maan
pinnalle, ja niihin viimeisiin, jotka sinnittelevät
vihreinä talvea vastaan. Sitä voi kasvattaa koriste- ja
hyötykasvina myös parvekkeen lattialaatikossa.
Näköislajit
Taimena saksankirvelin voi sekoittaa maustekirveliin
(Anthriscus cerefolium), joka on yksivuotinen ja häviää
heti alkuunsa kasvussa suurempikokoiselle serkulleen.
Käyttö ravintona
Saksankirvelin lehdet sopivat hyvin yleismausteeksi sekä
myös ruokien koristeeksi. Nuoria lehtiä voi silputa
salaatteihin ja niillä voi maustaa mm. kastikkeita,
keittoja, kasvis-, muna-, sieni- ja kalaruokia sekä käyttää
kaalin keitinvedessä. Kirvelikeitto tunnetaan lähes
kaikkialla, ja siihen käytetään joko saksankirvelin lehtiä
tai juuria tai maustekirveliä. Makeaa juurta voi myös
käyttää muhennosten maustamiseen tai syödä raakana.
Vihreistä siemenistä voi keittää teetä, niitä voi sekoittaa
salaatteihin tai pureskella sellaisenaan makeisten
asemesta. Kokonaisuudessaan kasvi sopii hyvin korvaamaan
sokeria esim. jälkiruokiin, piirakoihin ja säilykkeisiin.
Sitä käytetään myös alkoholijuomiin, mm. Chartreuse-
likööriin. Saksankirveliä kannattaa käyttää mahdollisimman
paljon tuoreena ja säilöä pakastamalla. Kuivattuna se
menettää makuaan melko nopeasti.
Ruokaohjeet
Käyttö rohtona
Saksankirveli on lievästi antiseptinen ja virtsaneritystä
lisäävä. Se edistää ruuansulatusta ja sopii
heikkovatsaisille. Haihtuvan öljyn pääainesosa on anetoli,
jolla on antibakteerisia, liman eritystä lisääviä ja
kouristuksia laukaisevia vaikutuksia. Hedelmien syömisen on
katsottu edistävän maidoneritystä; niitä on syötetty
lehmillekin herutusaineena.
Viljelyohjeet