|
I ERÄHIIHDON JA UMPIHANKIHIIHDON MAAILMANMESTARUUSKISAT 1998 |
Maailmanmestaruus ratkotaan sekä yksilö- että joukkuekilpailussa. Ryhmän vähimmäiskoko on 3 henkeä ja enimmäiskoko 8 henkeä. Reitin vierellä on tehtävärasteja, joille kilpailijoiden on suunnistettava.
Kilpailu alkaa 20 kilometriä Isolta Syötteeltä länteen ja kulkee halki soisimman Suomen: maa-alasta 60 % on suota. Maali on Liekokylässä, Suomen eteläisimmässä, suuressa erämaassa, Litokairassa.
Kilpailuvarusteet ovat vapaasti valittavissa. Varusteita ei saa vaihtaa, hylätä eikä lisätä kesken kilpailua.
Välttämättömiä varusteita ovat
|
|
Kilpailun ohjelmaperjantai 6.2.tiedotustilaisuus Iso-Syötteellä illallinen yöpyminen Iso-Syötteellä lauantai 7.2. aamupala bussikuljetus lähtöpaikalle lähtö klo 10 yöpyminen maastossa sunnuntai 8.2. lähtö klo 8.00 maali ja palkintojen jako Liekokylässä Osallistumismaksu 250 mk 30.12.1997 saakka Sisältää osallistumisoikeuden ja polttopuuta yöpymispaikalla 1 pino m3 sekä vakuutuksen Osallistumismaksu 550,- Sisältää edellisen lisäksi illallisen, majoituksen kurssikeskus Syötteellä 4-6 hengen huoneissa ja aamupalan Iso-Syötteellä sekä bussikuljetuksen kilpailupaikalle ja takaisin Osallistumismaksu 820,- Sisältää edellisen lisäksi kuljetuksen Oulusta tai Kuusamosta Isolle-Syötteelle ja takaisin Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista 23.1.1998 saakka. Osallistumismaksuja korotetaan tällöin 100 mk:lla. |
|
Metsäsuksilla hiihto on ikään kuin kävelyä, suksia liu`utetaan eteenpäin niin pitkälle kuin hiihtäjän jalka yltää; lumen vastus on niin kova, ettei potku saati luistelu onnistu. Usein hiihto on jatkuvaa punnertamista kuopasta hangen päälle ennen uutta vajoamista lumeen: metsäsuksella hyvä pito on tämän vuoksi tärkeää. 1,5:n kilometrin tuntivauhti on pehmeässä ja syvässä lumessa jo hyvä suoritus.
Umpihankihiihdon kausi alkaa heti kun kun lunta on liikaa kävelijälle. Joulukuusta maaliskuulle lumi on useimmiten niin pehmeää, että metsäsukset ovat sopivimmat hiihtovälineet. Paikoin hanki kantaa metsäsuksea. Avosoilla ja muille aukeilla tuuli tiivistää hangen pinnan kantavaksi. Suojailmat voivat jäätää hankeen kuoria, jotka peittyvät uusiin lumikerroksiin, mutta jotka estävät hiihtäjän vajoamisen suksineen syvälle hankeen niin että hän voi kahlaten hiihtää tasaiseen tahtiin pehmeässä, ohuessa lumikerroksessa.