T[ss[ kerron hieman sellaisesta asi- asta kuin MS-DOS:sta. MS-DOS on k[yt- t\j[rjestelm[, jota k[ytet[[n ns. PC- mikroissa.
Tavallinen nassikka ei paljon p[[t[[n vaivaa mill[[n k[ytt\j[rjestelm[ll[. Kun iskee t\pselit sein[[n ja power- kytkimen on-asentoon on kaikki sill[ selv[[. Toisin on PC-vehkeiss[. Kun kuusnelosen k[ytt\j[rjestelm[ eli Kernalon ja pysyy piirin sis[ll[, niin PC:n k[ytt\j[rjestelm[ pit[[ ladata joka ker-ta konetta k[ynnistett[ess[ levylt[. Koneessa itsess[[n on vain sen verran tietoa,ett[ se pystyy aloittamaan lata- uksen.
Koska systeemeiss[ on n[in ratkaiseva ero on niiden k[ytt\kin melkoisen eri- laista. 64:n ohjelmointikieli on basic,joka on aina mukana vaikka n[enn[isesti ladattaisiin esim. joku pascal tms. k[ytt\\n. Koska basic on rom-piirill[ se siis pysyy koneessa aina. PC:ss[ basickin ladataan (osaksi) levylt[ ja vasta itse tulkkiohjelan k[ynnistytty[ voi ryhty[ basic-ohjelmaan tekoon/lata- uksen. 64:n kaikki operointi tehd[[n basic-tulkin valityksell[, siis basic- k[skyj[ k[ytt[en olipa homma mik[ tahan-sa. PC:n k[ynnistyksen yhteydess[ lada-taan sen muistiin ns. komentotulkki. Seei ole ohjelmointikieli, vaan joukko komentoja, jotka erityisesti suunnattu koneen ja levyn ohjaamiseen. Siisp[ levyn hakemistolle, kopioinnille, forma-toinnille, pritterin k[yt\lle jne. on oma k[skyns[ ja niit[ piisaa koska koko komentotukin koko on noin 20 kb. Mai- nittakoon esim. prompt-k[sky, jolla voi siis muuttaa kehotteen vaikkapa n[ytt[- m[[n kellonajan ( vastaa siis 64:n ready. ). Jos olet tutustunut Amigoihinniin tied[t varmaan mik[ on CLI ?? No se on melkolailla sama kuin PC:n komen- totulkki. Jos haluat muuttaa kuusnelo- sesi ominaisuuksia ei se onnistu ihan noin vain. On kikkailtava rom/ram-vaihdoilla tai per[ti poltettava uusi piiri. PC:ll[ vaihdat vain toisen version k[ytt[m[st[si DOS-levyst[ ja lis[ksi levylle voi tallettaa muutamia erikois- tiedostoja jotka vaikuttavat koneen ominaisuuksiin. Ohjelmien k[ytt\ on my\s poikkeavaa. Mik]li ohjelma on ba- sukilla tehty t[ytyy ensin ladata basic-tulkki ja sitten varsinainen ohjelma. Mutta suurin osa ohjelmista on k[[nt[- j[ll[ tehtyj[, joten ne on tallennettu suoraan ajettavassa muodossa. Riitt[[ siis kun kirjoittaa ohjelman nimen ja se toimii omineen. Jos viel[ mainitsen,ett[ osa komennoista on oikeastaan itse-n[isi[ apuohjelmia, jotka ladataan le- vylt[ niin monelle nassikalle tulee varmaan mieleen...
Levyaseman hitaus. Totta toinen puoli. Levyasema on toki hitaanpi kuin ram-muisti, kaikissa tilanteissa. Muttalevyasemissa on eroja kuten viineiss[. Viisivarttisten maksimissaan 1.2 Mb le- vyasemien nopeus on aivan toista luokkaakuin 1541:n. Tietenkin vanhemmissa PC: ss[ on hitaanpia ja pienempi kapasiteet-tisi[ asemia, mutta 1541 ja 64:n ne voittavat mennen tullen. Sitten on t[m[ kovalevy. En viitsi selitt[[ nyt sen toimtaideaa, mutta jos otan esimer- kiksi sen, ett[ sellaisen ohjelman lataus joka juuri mahtuu 64:n muistiin on kovalevylt[ latautunut ennenkuin sor-mesi on ehtinyt nousta returnilta, ker- too jotain kovalevyn nopeudesta.
Eip[ silti kyll[ kuusnelonen hakkaa PC:t mennen tullen pelirintamalla. PC:ss[ grafiikkaominaisuudet on ostet- tava erikseen. {SHIFT-+}[niominaisuudet ovat samalla tasolla piippaavan rannekellosi kanssa.
Hakiessani t\it[ er[[st[ firmassa heppu kysyi olenko ollut tekemisiss[ mikrojen kanssa. Vastasin olleeni. Heppu kysyi omistanko mirkon. Vastasin omistavani ( t[ss[ vaiheessa tiesin pelin olevan menetetty sill[... ) seu- raavaksi heppu kysyi oliko se MS-DOS kone. Vastasin ettei ole. Heppun ilme v[l[hti ja h[n sanoi - ahaa siis joku kotimikro. Olisin tietysti voinut to- deta, ett[ koneeni prosessori on 32/16- bittinen, kello seittem[n megaa ja ri- sat, RS232 ja Centronics l\ytyy, muis- tia 512 kb + rommit p[[lle sek[ 880 kiloa levyll[, mutta j[i sanomatta. H[n katsoi kuin halpaa makkaraa ja kai- ken lis[ksi t[m[ mikrokysymys ei ollut olennainen siihen ty\paikkaan p[[se- miseksi. Se kuitenkin osoittaa sen, ett[ ammattimikroilijat eiv[t tied[, ett[ kotimikrojen suorituskyky on mennytjopa ohi tavallisista PC-vehkeist[. En silti tuomitse PC-laitteita, p[invas-toin. Tekstink[sittely on toistamaata kun n[yt\ss[ on 80 mustaa merkki[ rivil-l[ valkoisella taustalla. Luulisi sen k[yv[n silmiin, mutta asia on juuri toisin. Kyseess[ on nimitt[in Nokian monitori, jossa kuvataajuus taitaa olla 70 Hz. Kuva ei v[lky tai heijastele yht[[n. Jos tied[t millainen on ABC-80 n[ytt\, niin em. monitori on t[ydelli- nen vastakohta sille. Muistan sen, ett[kun kasikympin n[ytt\[ oli tuijottanut p[iv[n olivat silm[t punaiset viel[ seuraavan viikon tiistaina. No niin se t[ll[ kertaa isoista koneista.
